Utajärven kunta


 « Kylät «
 » Ahmas
 » Tapahtumat
 » Ajankohtaista
 » Majoitus ja juhla...
 » Kyläsuunnitelma
 Faktaa
Historiaa
 » Palvelut
 » Uutiset
 » Kuvagalleria
 » Yhteys

  
  Sivu tekstimuodossa


Faktaa kylästä ja kyläläisistä

Ahmaksen kylä sijaitsee Utajärven kunnan etelälaidalla,valtatie 22 menee kylän laidalta, kuntakeskukseen on matkaa noin 15km. Rokualle on matkaa noin 5km. Kylän keskellä on Ahmasjärvi, jota kiertää tie, kesäaikaan suosittu pyöräilyreitti pituudeltaan 16km.

Ahmasjärven rannalta löytyy lintutorni, ja sen juurelta Linturannan kota makkaran paistoa varten. Vastarannalta löytyy laavu makkaran paistoa varten nuorisoseuran rannasta.

Rokuan alueen läheisyys on vaikuttanut paljon kylämme elämään. Kylältämme käydään Rokuan alueella työssä ja hyvien liikunta mahdollisuuksien innoittamana myös vapaa-aikana, niin Kansallispuistossa kuin Kuntokeskuksen uima-altaissakin.

Kylä on alusta alkaen halunnut olla mukana kehittämässä myös kuntakohtaista laajempaa kylien kehittämistä, sekä on halunnut osaltaan olla tukemassa Rokuan matkailun kehittämistä. Tästä osoituksena on Ahmaksen perinnekylän rakentaminen, jonka tiimoilta kyläläiset olivat jo alusta alkaen yhteydessä Rokualle. Tämä on haluttu liittää osaksi laajempaa kehittämistoimintaa. Tätä todistavat sittemmin useat perinnekylään Rokualta ohjatut tutustumismatkat sekä mm Linturannalle rakennettu retkilatu Rokualta.

Ahmaksen kyläseura on mukana keväällä 2007 Rokualla järjestettävässä kirjallisuusseminaarissa, joka järjestetään ensimmäistä kertaa teemalla Kuinka kirjallisuudessa palataan kotiin. Lähtökohtana on Ahmaksen kylältä sukujuurensa saava Arto Paasilinna ja hänen 65-vuotissyntymäpäivänsä.

Ahmaksen kylällä on huomattu että, tarttumalla itse toimeen saadaan aikaiseksi monia kylää rikastuttavia asioita. Vuosien aikana on hankittu tietoa miten pärjätä EU-Suomessa ja on huomattu ne monet mahdollisuudet, joilla voidaan itse vaikuttaa kylän kehityksen kulkuun.

Ahmasjärvi - lintujärvi

Ahmasjärvi on Pohjois-Pohjanmaan lakeuden matala, osin hiekkapohjainen, osin muta- ja liejupohjainenpinta-alaltaan  417 ha järvi. Ahmasjärvi kuuluu Oulujoen vesistöalueeseen. Paksut hiekkakerrokset ja osin turvemaat ympäröivät järveä. Järven rannat rajoittuvat pääosin peltoihin. Kasvillisuusvyöhykkeet ovat melko yhtenäiset, järvikorte- ja järviruokokasvustot ympäröivät miltei koko järveä. Järvestä on tavattu alueellisesti vaarantunutta pitkälehtivitaa. Ahmasjärvellä on melko runsaasti vesilintuja, joita pesii säännöllisesti lähes 30 lajia. Järven erikoisuutena on runsas silkkiuikkukanta. Pesiviin kahlaajiin kuuluu mm. sisämaassa harvinainen punajalkaviklo.

Ahmasjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena ja/tai vesilain nojalla.

Lintudirektiivin liitteen I linnut:

Ampuhaukka

Falco columbarius

Kaakkuri

Gavia stellata

Kalatiira

Sterna hirundo

Kuikka

Gavia arctica

Kurki

Grus grus

Laulujoutsen

Cygnus cygnus

Liro

Tringa glareola

Ruskosuohaukka

Circus aeruginosus

Sinirinta

Luscinia svecica

Sinisuohaukka

Circus cyaneus

Suokukko

Philomachus pugnax

Suopöllö

Asio flammeus

Uivelo

Mergus albellus

1996 Kyläseura hallinnoi, osittain ulkopuolisen avun turvin, Ahmasjärven ensimmäisen kunnostushankkeen. Runsaasti rehevöityneen Ahmasjärven kunto haluttiin palauttaa; olihan se merkittävä lintuvesistö, jota muuttolinnut pitivät välilaskupaikkanaan  muuttoaikoina. Saatiin aikaiseksi Linturanta -projekti, jolla ei pelkästään roskakalastettu nuottaamalla järveä kahtena kesänä, mutta lisäksi rakennettiin lintutorni palvelemaan lintuharrastajia ja ohjattuja linturetkiä sekä kota tulipaikkoineen. Syntyi Linturanta. Tämä oli alkusysäys kylän laajemmalle kehittämiselle. Tämän hankkeen avulla kylälle saatiin osaamista hanketyöskentelystä sekä tietoa rahoitusten  hakemisesta, joita on tehty mm RAY:lle ja TE- keskukselle.

Kalevalainen Perinnekylä

Ahmaksen Kalevalainen Perinnekylä sijaitsee Ahmasjärven lounaispuolella, Hietaojan laaksossa. Perinnekylän ovat rakentaneet kyläläiset pääosin talkoilla ja osittain eri projektien avulla. Perinnekylä on kokoelma rakennuksia, polkuja ja siltoja, jotka on koottu muistoksi menneiltä ajoilta.

Kalevalaisen Perinnekylän läpi kulkee Runonlaulajan polku,  joka yhdistää menneisyyttä nykypäivään. Sen varrella voi kuunnella historian siipien havinaa, joka muistuttaa meitä menneiden sukupolvien työstä ja saavutuksista. Runonlaulajien pirtissä voi tutustua ahmaslaiseen kulttuuriin.

Kautta aikojen on Utajärven Ahmaksella  asunut maakunnan kuuluja voimanmiehiä, runonlaulajia ja kansanparantajia. Vanhanvihan vainovuosina Ahmaksella eli taitava kotikylänsä puolustaja Iso-Räisänen eli Iso-Lasse(Lasse Räisänen 1555-1598). Lukuisat yhä elävät, vuosisatojen saatossa uutta väriä saaneet kansan tarinat kertovat siitä kuinka tehokkaasti hän puolusti kotiseutuaan.

Perinnekylään osittain JoMMa-rahoituksella rakennettu Iso-Räisäsen torni on kunnian osoitus perinteiselle hirsirakentamiselle ja Vanhanvihan vainovuosina Ahmaksella eläneelle kotikyläänsä puolustaneelle Iso-Räisäselle eli Iso-Lasselle. Kolmikerroksinen Ison-Lassen torni palvelee alakerrassa kahviopalveluin ja ylemmissä kerroksissa kokoustiloina.

Pakopirtti

Pakopirtti on rakennettu paikalle jonne perinnetietojen mukaan vuonna 1585 Lauri Laurinpoika Räisänen eli "Iso-Räisänen" vei perheensä turvaan vanhanvihan aikaan riehuneilta vainolaisilta. Pakopirtti sijaitsee Pakopirtin kuntopolun varrella, Perinnekylästä sinne on matkaa 4,4 km.

Kylämme vahvuuksia

Toimiva koulu
Kylällä pankki ja lasten päivähoitaja
Lapsiperheet
Talkoohenki
Rokuan läheisyys
Projekti-osaaminen
Hyvä imago
Työllisyys hyvä
Oulu-Kajaani (Vt. 22) -tie
Wimaks- langaton laajakaistayhteys
Yhteisesti järjestetyt tapahtumat, mm. erittäin suosittu useampana vuonna järjestetty kesäinen kuntoliikuntatapahtuma
Kunnan järjestämä Unto-liikenne on tärkeä, autottomille kyläläisille välttämätön.

Kylän heikkouksia

Nuorten työllistyminen
Paikoittain hoitamaton ympäristö
Rokuan hyödyntäminen vähäistä
Tonttipula
Lasten, nuorten ja vanhusten vähäiset harrastemahdollisuudet
Aktiivisten kyläläisten vähäinen määrä

Kylän uhkakuvat

Asukkaiden keski-iän nouseminen
Nuorten poismuutto työn perässä
Koulun laskeva oppilasmäärä

Kylän mahdollisuuksia

Monipuolinen luonto
Ahmaskylän viemäröinti suunnitteilla Utajärven kunnan toimesta
Rokuan läheisyys
Kylien välinen yhteistyö
Oulu - Kajaani - tien hyödyntäminen
Harrastemahdollisuudet

Erilaisia ideoita kylän kehittämiseksi

Ympäristön kunnostus
Uusi kylien yhteinen kehittämishanke
Työllistämisprojektien hyödyntäminen
Tontti- ja talopörssin teko, sisältäen tonttien kartoituksen, markkinoinnin ja myynnin
Ahmasjärven kunnostusprojektin toisen vaiheen käynnistyminen
Utajärven Klapiyrittäjyysverkosto -projekti on mahdollisuus kylän metsän omistajille
Perinnekylän jatkokehittäminen

Yhteinen päämäärämme

Tavoitteena on viihtyisä, yritys- ja kehitysmyönteinen toimiva kyläyhteisö
Ahmaksen kylän valinta Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi

Kylän tulevaisuus

Lapsiperheiden muuttovirran lisääminen luo turvallisuutta tulevaisuuteen.
Etätyö ja yrittäjyys ovat avainsanoja tulevaisuutta rakentaessa.

Kylämme toistuvia tapahtumia:

Runon ja suven juhla
Maakirkko
Kesän kuntotapahtuma
Arto Paasilinnan kirjallisuus seminaari
Toimivan kyläkuoron esitykset
Koulun tapahtumat, mm. joulujuhla ja kevätjuhla

 


Utajärven kunta, Laitilantie 5, PL 18, 91601 Utajärvi, puh (08) 551 0111, fax (08) 542 1278, palaute@utajarvi.fi

Oulunkaaren seutukunta  Ii -  Kuivaniemi -  Pudasjärvi -  Utajärvi -  Yli-Ii -  Ylikiiminki

Sivuston toteutus: Galaxo Oy