Avaa päävalikkoSulje päävalikko  

Rakennusjärjestys

1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET

1.1 SOVELTAMISALA

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Utajärven kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 ja 15§)

1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on tekninen lautakunta. Sen alaisena toimii rakennustarkastaja. Päätösvallan siirtämisestä määrätään hallintosäännössä.

Utajärven kunnan hallintosäännön mukainen delegointi on esitetty liitteessä 2.

2.  LUPAJÄRJESTELMÄT

2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN-/ ILMOITUKSENVARAISUUS

Lupamenettelyn asemasta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, asemakaavassa osoitetun, pienehkön, enintään 20 m2 :n suuruisen muun lämmittämättömän talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä.

Ilmoitusmenettelyä sovelletaan myös asemakaava- alueen ulkopuolella jo olemassa olevan rakennuksen yhteyteen tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen rakennettavan muun lämmittämättömän talousrakennuksen kuin saunarakennuksen osalta enintään 20 m2 asti.

2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN-/ ILMOITUKSENVARAISUUS

Rakennusluvan sijasta rakentamiseen voidaan hakea toimenpidelupa sellaisten  rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta.

Toimenpidelupa tarvitaan lisäksi sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. Toimenpidelupa tarvitaan myös muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasua muuttavaan toimenpiteeseen sekä asuinrakennuksen huoneistojärjestelyihin. (MRL 126 §)

Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä sellaisen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n 1 momentin 1-10 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, jota kunnan tai sen osan olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, vapauttamisesta luvanvaraisuudesta kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta.

Rakennusjärjestyksessä voidaan myös määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 129 §:n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisesta asetuksen 62 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin, kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta.

Määräys

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n ja asetuksen 62 ja 63 §:n nojalla toimenpideluvan hakeminen tai ilmoitusmenettelyn soveltaminen liitteen nro 1 ilmenevillä kunnan osa-alueilla seuraavasti:

1-10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan.

Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa.

Menettelytapamääräyksiä

Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta.

Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemisesta, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 § 2 mom.).

Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen. (MRL 129 § 2mom)

Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.

3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN

3.1 SIJOITTUMINEN

Etäisyydet

Rakennuksen etäisyydestä on säädetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57 §:ssä. Säännös sisältää minimivaatimuksen naapurin aseman järjestämiseksi. Tästä ei voida rakennusjärjestyksellä poiketa. Silloin, kun asialle on erityisiä perusteita, voidaan rakennusjärjestyksessä antaa etäisyydestä tiukempia määräyksiä. Myöskään rakentamismääräys kokoelman määräyksistä ei voida poiketa rakennusjärjestyksellä. Asemakaava-alueella etäisyyskysymykset ratkaistaan yleensä asemakaavassa.

Etäisyyksistä määrääminen asemakaava-alueen ulkopuolella

Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 (viisi) metriä.

Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 (kymmenen) metriä.

Palovaarallisen rakennuksen etäisyys toisen omistamasta tai hallitsemasta maasta tulee olla vähintään 15 (viisitoista) metriä ja 20 (kaksi kymmentä) metriä toisen omistamasta tai hallinnoimasta rakennuksesta.

Etäisyyksistä määrääminen asemakaava- alueella

Rakennusta ei saa asemakaava-alueella rakentaa 4 (neljä) metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä 8 (kahdeksaa) metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla. Etäisyyksistä määrääminen ei ole voimassa, mikäli asemakaavassa on toisin määrätty.

 

3.2  RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA

MAISEMAAN

Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy.

Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsarakkeiden tuntumaan.

Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne.

Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.

Rakennuspaikka tulee tarvittaessa liittää sopivin istutuksin ympäröivään maisemaan.

Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun.

Oleva rakennuskanta

Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, rakennuksen koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta.

Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus.

Uudisrakennuksen on sijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaalinsa ja -väriensä puolesta sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olevaan rakennuskantaan. Rakennuksen vaikutukseen maisemakuvaan tulee myös kiinnittää erityistä huomiota.

3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA

Ympäristön hoito

Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa. (MRL 167 § 1 mom)

Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden, katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita.

Ympäristön valvonta

Kunnan teknisen lautakunnan valitsemat edustajat (max 5 henk) suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina.

Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajalle ja -haltijoille teknisen lautakunnan päättämällä tavalla.

 

3.4 AITAAMINEN

Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön.

Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle.

Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija.

Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen.

Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa.

3.5 PIHA-ALUE / PIHAMAA

Rakennuspaikan kuivanapito

Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävän syvyyteen. Katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyviä vesiä varten on tontille rakennettava sadevesijärjestelmä, josta vedet imeytetään tontille tai johdetaan avo-ojaan. Pihamaan rakentaminen ja sade- ja pintavesien poisjohtaminen on toteutettava siten, ettei luonnollisen vedenjuoksun muuttamisesta aiheudu huomattavaa haittaa naapurille. Tekninen lautakunta voi edellyttää, että omistajat tai haltijat yhteisesti suunnittelevat ja toteuttavat useampia tontteja koskevat sade- ja pintavesijärjestelyt. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa missään olosuhteissa johtaa jätevesiviemäriin. (MRL 135 ja 165 §, vesilaki 6 luku)

Pihamaan korkeusasema

Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin.

Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle.

Liikennejärjestelyt

Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Pelastuslaitoksen nostokalustolla on oltava vapaa pääsy kolmikerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. (MRL 155 ja 167 §)

Maanalaiset johdot ja rakenteet

Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä.

3.6 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN

Joustavien ja hyvien rakentamisratkaisujen saavuttamiseksi rakennusjärjestyksessä annetaan määräys mahdollisuudesta ylittää tietyissä tilanteissa tontin raja katualueen tai muun yleisen alueen puolelle. Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti:

1) Rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 1(yksi) metrin syvyyteen saakka 1 (yksi) metriä ja maanpinnasta 2 (kaksi) metriä syvemmällä olevat perusrakenteet 0,5 (puoli) metriä.

2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1(yksi) metrin verran, julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle enemmän.

3) Tekniset laitteet ja muu vastaava 1 (Yksi) metriä, portaat 1 (yksi) metriä ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan.

Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle.

3.7 OSOITEMERKINTÄ

Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän.

Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle.

Asemakaava-alueella osoitenumerot ja -kirjaimet on valaistava.

Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa.

 

4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA

4.1 RAKENNUSPAIKKA

Maankäytöllisistä ja ympäristöllisistä syistä sekä rakennuspaikkakohtaisen vesihuollon järjestämismahdollisuuksien turvaamiseksi on joillakin alueilla tarpeen määrätä rakennuspaikan vähimmäiskoosta.

Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:ssa, tämän rakennusjärjestyksen liitteessä 3 osoitetun alueen ulkopuolella / osoitettujen alueiden ulkopuolella rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään:

Alue : 3000 m2 

Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana.

Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten.

 

4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ

Rakentaminen kellariin ja ullakolle

Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasalle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.

5. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN  RANTA-ALUEELLA

Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.

Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua.

Asuinrakennuksen / rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennus paikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy.

Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 20 (kaksikymmentä) metriä ja asunnon alimman lattiantason vähintään 1 (yksi) metriä ylävesirajaa korkeammalla.

Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 (kaksikymmentäviisi) m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 (kymmenen) metriä.

5.1 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA

Ranta-alueella rakennuspaikalla saa olla enintään yksi yksiasuntoinen kaksikerroksinen rakennus. Asuinrakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä. Asuntoon kuuluvien talousrakennusten etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 20 metriä. Saunarakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 10 metriä ja kerrosala saa olla enintään 25 (kaksikymmentäviisi) m2.

Ranta-alueelle rakennettaessa tulvavahingoille alttiiden rakenneosien vähimmäiskorkeutena käytetään 1 m yli keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvan ylimmän tulvakorkeuden. Ellei tämä ole tiedossa käytetään 1m yli ylimmän havaitun tulvakorkeuden.

6. SUUNNITTELUTARVEALUE

Maankäyttö- ja rakennuslain 16 § 3 momentin mukaiset suunnittelutarvealueet on osoitettu liitekartalla nro 3. Perustelut ovat alueella tapahtuvan lupaharkinnan tausta-aineistoa. Suunnittelutarvealueella luvan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksistä muutoin säädetään.

7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN

Vedenhankinta

Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä.

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella rakennettava asuinrakennus tai talousvettä käyttävä muu kiinteistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ellei kunnan terveydensuojeluviranomainen myönnä siihen vapautusta tai siihen ei ole muita laissa tarkoitettuja syitä (vesihuoltolaki 10 § ja 11 §).

Rakennettaessa muulle alueelle on rakennuslupahakemukseen liitettävä selvitys talousveden riittävyydestä ja laadusta sekä asianmukaiset suunnitelmat vedenhankinnan teknisestä toteutuksesta.

Jätevesien käsittely

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella rakennettava jätevesiä tuottava kiinteistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen viemäriin ellei kunnan terveydensuojeluviranomainen myönnä siihen vapautusta tai siihen ei ole muita laissa tarkoitettuja syitä (vesihuoltolaki 10 § ja 11 §).

Rakennusluahakemukseen on liitettävä asianmukaiset jätevesien käsittelyä ja johtamista koskevat toteutussuunnitelmat, jotka kunnan rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy.

Mikäli kiinteistöä ei liitetä yhteiseen viemäriverkkoon,  jätevesien käsittelyssä noudatetaan seuraavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita:

1.      Tärkeillä pohjavesialueilla (liite 4.) ja vedenhankintakäyttöön soveltuvilla pohjavesialueilla sijaitsevien rakennuksien jätevedet on käsiteltävä siten, että pohjaveden pilaantumisvaaraa ei ole.

Mikäli mahdollista jätevedet on johdettava em. pohjavesialueiden ulkopuolelle puhdistettaviksi.

2.      Ranta-alueille rakennettaessa, jollei asema- tai yleiskaavassa ole toisin määrätty tai jollei siihen ole muutoin erityistä syytä loma-asuntoon rakennettavan vesikäymälän jätevesien käsittelyssä noudatetaan kohdissa 1 ja 3 mainittuja määräyksiä.

3.      Muille alueille rakennettaessa jätevedet on puhdistettava asianmukaisesti rakennetussa maapuhdistamossa. Maapuhdistuksessa perusmenetelmänä on maasuodatin. Maahanimeytys saadaan rakentaa silloin kun maaperätutkimuksella tai imeytyskokeilla osoitetaan, että maaperä on imeytykseen soveltuva.

Öljy- ja polttoainesäiliöiden sekä muiden vaarallisten aineiden säiliöiden sijoittaminen pohjavesialueille

Tärkeillä ja vedenhankintakäyttöön soveltuvilla pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa sisätiloihin tai maan päälle kyseisen aineen pidättävään katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan aineen suurin määrä.

8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA

Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen

9. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT

Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan suojaussuunnitelman.

10. JÄTEHUOLTO

Kiinteistöjen jätehuolto tulee toteuttaa niin ettei sen järjestäminen aiheuta haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Tarvittaessa rakennuslupaviranomaisen määräyksestä jätehuoltotilat ja rakennelmat on aidattava tai muutoin suojattava palovaaran ja ympäristöhaittojen välttämiseksi.

11. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN

11.1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN

Rakennusjärjestyksen määräyksistä voidaan poiketa maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n poikkeamisvallan ja 175 §:n vähäisistä poikkeamista rakennusluvan yhteydessä koskevan poikkeamisvallan nojalla.

Tekninen lautakunta voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kunnanhallituksen lausunto.

11.2 VOIMAANTULO

Voimaantulosta on määrättävä.  Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Utajärven kunnan 25.  päivänä syyskuuta 2001 hyväksytty rakennusjärjestys.

Toimenpidelupa haettava   k                         LIITE 1.                                                       

Ilmoitus tehtävä                 0

 

Kunnan osa-alueet:         
1) Asemakaava-alue

2) Yleiskaava-alue

3) Haja-asutusalue

 

Toimenpide

Kunnan osa-alue

 

1

2

3

1. Rakennelma: rakentaminen

 

 

 

katos

k

0

0

vaja

k

0

0

kioski

k

0

0

käymälä

0

0

0

esiintymislava

0

0

0

muu vastaava rakennelma

0

0

0

kota, max ala 20 m2

k

0

0

lantavarastot, varastosiilot virtsa- ja lietesäiliöt

k

k

k

kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen

k

k

k

2. Yleisörakennelma: perustaminen ja rakentaminen

 

 

 

urheilupaikka

0

ei

ei

kokoontumispaikka

0

ei

ei

asuntovaunualue tai vastaava

0

ei

ei

katsomo

k

0

0

yleisöteltta tai vastaava

0

0

ei

 

 

 

 

3. Liikuteltava laite:

 

 

 

asuntovaunun tai laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn

0

0

0

 

 

 

 

4. Erillislaite:

 

 

 

masto

k

k

0

piippu

k

k

k

varastointisäiliö

k

0

0

hiihtohissi

0

0

0

muistomerkki

0

ei

ei

suurehko antenni

0

ei

ei

tuulivoima

k

0

0

suurehko valaisinpylväs tai vastaava

0

ei

ei

 

 

 

 

5. Vesirajalle rakennettava laite:

 

 

 

suurehko laituri

0

0

0

muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava

0

0

0

 

 

 

 

6. säilytys tai varastointialue: järjestäminen

 

 

 

muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava

0

0

0

 

 

 

 

7. Julkisivutoimenpide:

 

 

 

rakennuksen julkisivun muuttaminen

k

0

0

kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen

k

0

0

ulkoverhouksen rakennusmateriaalin tai värin muuttaminen

0

0

ei

katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen ja ikkunajaon muuttaminen

0

0

0

 

 

 

 

8. Mainostoimenpide:

 

 

 

muun kuin luonnonsuojelulaissa tai maankäyttö- ja rakennuslaissa / asetuksessa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen mainos tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunan peittävä pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen

0

0

0

 

 

 

 

9. Aitaaminen: rakentaminen

 

 

 

rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava aita tai kadun reunusmuuri

0

0

0