Avaa päävalikkoSulje päävalikko  

Historiaa

Utajärvellä on ollut asutusta jo kivikaudella. Ennen etelästä 1500-luvulla tulleita asukkaita lappalaiset asuttivat näitä seutuja. Muistoksi heistä on paikannimistöön jäänyt monia sanoja esim. Utajärvi ja Rokua. Aluksi asutus keskittyi jokivarteen. Kunnan perustamisvuodeksi katsotaan vuosi 1865.

Asukkaita on nykyisin n. 3000. Korkeimmillaan asukasmäärä oli Oulujoen valjastamisen aikoihin 1940- ja 1950 -luvuilla, jolloin paikkakunnalle saapui voimalaitosten rakentajia. Vuonna 1954 valtioneuvoston päätöksellä Utajärven kunnasta erotettiin osa Oulujokivarresta liitettäväksi perustettavan Vaalan kunnan alueeksi.

Ennen vanhaan Utajärven kuntaa halkova Oulujoki oli tärkeä kulkureitti matkustavaisille, tervalle ja muulle kauppatavaralle. Se tarjosi myös kalaa pöytään sekä elannon koskenlaskijoiden ammattikunnalle. Joki on valjastettu 1940- ja 1950-luvuilla. Vielä tänäänkin Oulujoki on komea ja ylväs joki, joka tarjoaa mahdollisuuksia kalastukseen ja monenlaiseen virkistyskäyttöön. Kiiminkijoki kunnan pohjois-osassa sen sijaan on edelleen vapaa joki koskineen.

Toiseen maailmansotaan asti Utajärvi oli maatalousvaltainen pitäjä. Oulujoen valjastamisen myötä elinkeino muuttui, nykyisin yli puolet utajärvisistä saa elantonsa pääasiassa palveluammateissa. 

Utajärven Kotiseutumuseo kirkon vieressä. Vene on turistivene,
jollaisella turisteja Oulujoella soudettiin.

 

"Puolangan puolihullut, Särkijärven järettömät, Juorkunan jumalattomat, Sangin saamattomat, Utajärven uppiniskaiset, Muhoksella muutkin kummat, sammakotkin sarvipäitä." - sananparsi Utajärveltä