Yhteenveto hyvinvointikyselystä
Hyvinvointikyselyjä lähetettiin kylille 700 kpl, joista palautettiin 179 kpl. Palausprosentiksi muodostui 26%. Tulosta voidaan pitää kohtuullisena, kyläseurojen kylillä tekemä talkooapu kyselyjen täyttämisessä oli huomattava ja lisäsi osaltaan palautusprosenttia.
Asumisen taso on kyselyn mukaan hyvä. Sähkö, jääkaappi, pakastin, pesukone, puhelin, viemäri, vesijohto, lämmin vesi, sisä-wc ja sisäsauna löytyy suurimmalta osalta vastanneilta. Lämmitysmuodosta paljastui pienoinen yllätys, sähkölämmitystalouksia löytyy 99 kpl, keskuslämmityksiä 70 kpl ja uunilämmitys 149 kpl. Sähkölämmityksien suuri määrä selittyy luultavasti sillä, että ne toimivat usein uunilämmitysten apuna. Tietokoneita vastanneilla oli 45 kpl ja internetyhteyksiä 30 kpl.
82 % vastanneista halusi asua kotona, nykyisessä asunnossa, ja luku nousee 94%:n, kun siihen lisätään ne, jotka ilmoittivat asuvansa mieluummin nykyisessä asunnossa, jos siellä tehtäisiin korjauksia . Tulos tukee käsitystä, että ihmiset asuisivat mahdollisimman pitkään kotona. Kotona asumisen tukemiseen onkin nykykäsityksen mukaan panostettava entistä enemmän.
50% vastanneista ilmoitti tulevansa toimeen ilman kotiapua, 15% tarvitsi sitä joskus, 7% viikoittain ja 3% tarvitsi apua päivittäin. 25% kyselyn palauttaneista ei vastannut tähän kysymykseen.
Avuntarve oli suurinta siivouksessa, piha-alueiden hoidossa ja kodin pienkorjauksissa. Seuraavaksi eniten apua toivottiin kaupassa, lääkärissä, apteekissa, pankissa ja postissa käynteihin. Asunnon lämmitykseen kaipasi apua 26 vastaajaa.
8% vastanneista ilmoitti saavansa tarvitsemansa kotiavun, 7% sai sen osittain, mutta 9% vastanneista ei saa lainkaan tarvitsemaansa kotiapua. 76% ei vastannut tähän kysymykseen. Vastaajat olivat enimmäkseen tyytyväisiä kotipalvelujen saatavuuteen, 6% oli tyytymätön ja 1% erittäin tyytymätön niiden saatavuuteen.
Kodinhoitopalvelujen laatuun oltiin myös enimmäkseen tyytyväisiä, vain 2% vastanneista ilmoitti olevansa tyytymätön.
Kotisairaanhoito tavoitti tarvitsijat hyvin, vain 1 %, eli 2 kpl vastanneista ei saanut tarvitsemaansa kotisairaanhoitoa.
Mitä palveluja kylillä saadaan? Kirjastopalvelut nousi ykköseksi, kuljetus ja asiointipalvelut tavoitti myös hyvin tarvitsijat. Muissa palveluissa nousi vahvasti esille kylärenkien, eli kyläseurojen työllistämien pitkäaikaistyöttömien tekemä työ, etenkin vanhusväestön keskuudessa. Heidän tekemä työ on mahdollistanut monen vanhuksen kotona asumisen. Samoin teiden linkous tuli useammassa vastauksessa esille. Utajärvellä kunta huolehtii taloteiden linkouksesta.
Mitä palveluja kylillä toivotaan? Eniten toivottiin siivouspalveluja, sitten kuljetuspalveluja, asiointipalveluja ja viriketoimintaa. Kerhotoimintaa, ystäväpalveluja ja seurakunnan ja muiden tahojen kotikäyntejä toivottiin myös runsaasti. Kylälähtöinen kotiapu, naapuriapu, voisi olla se keino jolla yksinäisyyttä torjuttaisiin. Muissa toiveissa nousi esille mm. kauppa-auto, seniorineuvola sivukylille, lääkekaappi, kuljetuspalvelut myös iltaisin ja viikonloppuisin, lastenhoitopalvelut, ohjattua kuntoilua kylille ja nuorille kerhotoimintaa.
Jos palveluja kotiin tai kotikylälle saisi, siitä kyselyn mukaan oltaisiin myös valmiita kohtuullisesti maksamaa.
Kylälähtöisiä kotohoitopalveluja olisi valmis käyttämään 58% vastanneista ja vain 11% ei niitä halunnut käyttää. 31% ei vastannut tähän kysymykseen.
Kylälähtöisiä palveluja oltaisiin valmiita käyttämään siivouksessa, asiointi- ja ateriapalveluissa, saunotuksessa ja kylvetyksessä sekä päivittäisissä toiminnoissa. Muissa palveluissa oli mm. polttopuiden teko, kodin pienkorjaukset, sisäsaunan teko ja kylärengit.
10% vastanneista oli halukas kotipalvelutehtävien hoitamiseen. Lukua voidaan pitää hyvänä, varsinkin kun se jakaantuu tasaisesti pitäjän eri puolille ja halukkaissa oli sekä miehiä ja naisia.
Kysely toi selkeästi esille sen, että ihmiset haluaisivat asua omalla tutulla ja turvallisella kylällä, omassa kodissaan, tuttujen naapureiden lähellä. Kylälähtöisiä palveluja oltaisiin valmiita käyttämään ja niiden tuottajiakin löytyy läheltä. Myös kunta on kiinnostunut rakentamaan kylälähtöisistä palveluista yksilöllisiä kotiapusopimuksia, hyötyjinä olisi varmaan kaikki osapuolet.
Kunnan työntekijöiden työpanosta voitaisiin suunnata muualle ja pitkien etäisyyksien aiheuttamat matkakulut ja työajan menetys jäisivät pois. Asiakkaan näkökulmasta katsottuna on hyvä, että auttaja on tuttu, jopa lähinaapuri. Hän voisi istahtaa välillä istahtaa ilman kiirettä keskustelemaan, vanha kyläilykulttuuri voisi tästä elpyä. Malli toisi myös kipeästi kaivattua työtä kylille, vaikka ei päätoimista, mutta osa-aikaista kumminkin. Vahvimpana vaihtoehtona tämän mallin toteuttamiseksi käytännössä, on koordinoida se osuuskunnan kautta tapahtuvaksi. Kunta ostaisi osuuskunnan kautta ennalta sovitun paketin ja perisi asiakkaalta kunnan normaalin palvelumaksun. Työntekijä voisi olla vaikka työtön henkilö, hän tekisi vain sopimuksen mukaiset työt, muulloin hän voisi olla työvoimatoimiston kirjoilla.
Toivottavasti tämän kyselyn tuloksena kylälähtöisten palvelujen saatavuus ja tarjonta olisi arkipäivää lähitulevaisuudessa, näin voitaisiin edesauttaa kylien vireyttä ja estää niiden autioitumista.
