Ensimmäinen koekuivaus 30.10.-3.11.2006
Ensimmäisessä koekuivauksessa käytettiin keski-iältään 50 vuotta vanhaa, rehevällä, ojitetulla korvella kasvanutta koivua. Puut kaadettiin monitoimikoneella viikolla 41, lämpötila vaihteli -5oC ja +13oC välillä.
Puut kuljetettiin täysperävaunulla metsästä 20.10.2006.
Koivut tehtiin klapeiksi 23.-30.10.2006 välillä. Lämpötila oli n. -8oC, perjantaina 27.10 oli kova lumimyräkkä. Klapit tehtiin koekuivausta varten tehtyihin metalli-verkkohäkkeihin, osa suoraan klapikoneen kuljettimella ja osa häkeistä täytettiin pyöräkuormaajan kauhalla. Klapien tekemiseen meni aikaa 25,5 tuntia, osa ajasta kului koivujen seassa olleiden haapojen ja raitojen poistoon.
Perjantaina tehtyjä klapeja.
Tulokset
Klapivaunujen viimeistely ja siirto alipainekuivuriin kuivumaan
Ensimmäinen koekuivaus onnistui suunnitellusti. Kuivaus eteni pääsääntöisesti annettujen ohjeiden mukaan. Lämmönmuutokset prosessissa eivät haitanneet kuivausta. Päinvastoin huomattiin, ettei korkeakaan lämpötila haittaa klapien kuivauksessa. Painetta voisi ehkä laskea seuraavassa koekuivauksessa.
Kuivauksen aikana kuivaushäkkien korkeudet laskeutuivat 10-20 senttiä. Sen seurauksena ilmavirta pääsi kulkemaan vapaasti häkkien päältä, jolloin halkokuorman läpi virtaavan ilman määrä väheni. Samalla häkkien väleissä olleet halot liikkuivat, jolloin ilma pääsi virtaamaan joistakin väleistä.
Kosteusmittauksissa todettiin halkojen olevan kuivimmat kuorman päältä ja häkkien välien kohdilta. Siis sieltä, mistä ilma on parhaiten päässyt kulkemaan.
Seuraavissa koekuivauksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota klapien asetteluun kuivaushäkkeihin. Nyt tapahtunut klapimassan epätasainen laskeutuminen aiheutti hallitsematonta ilmavirtausta lähinnä kolmannen häkin kohdalla, jossa laskeuma oli suurinta. Samoin häkkien välien ja trukkilavojen tiivistykseen tulee kiinnittää huomiota. Hallitsematon ilmavirta lisää kuivausaikaa ja kustannuksia, eivätkä klapit kuivu tasaisesti.
Ensimmäisen koekuivauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että Mustikkakankaan teollisuusalueella sijaitseva alipainekuivuri soveltuu klapien kuivaukseen hyvin. Tavoitteena seuraavissa koekuivauksissa on hyödyntää ensimmäisen koekuivauksen tuloksia siten, että kuivauskustannukset alenevat ja kuivausaika lyhenee.
koko raportti
Hanketta esiteltiin rakentajamessuilla 20. - 21.4.2007
Hanke osallistui messuille Oulunkaaren osastolla yhteistyössä Oulunkaaren Peltoenergia ja Yritysvakka-hankkeen kanssa. Klapiosastolla kävi n.1 000 henkeä.
Messuosastolla suoritettiin kyselytutkimus: kävijöiltä kysyttiin, mikä kolmesta esillä olleesta klapipakkauksesta on paras, ja mistä he haluaisivat pakkauksen ostaa. Vastauksia kyselyyn tuli 572 kpl. Eniten kannatusta sai yhdellä kädellä kannettava 30 litran laatikko.
Koekuivauksia on jatkettu kevään ja kesän aikana
Projektisuunnitelman mukaisia koekuivauksia on tehty kolme. Lisäksi on tehty yksi epävirallinen kuivaus, jossa kokeiltiin klapihäkkien rakenteen muuttamista ilmankierron parantamiseksi. Siinä klapihäkkien keskelle asetettiin trukkilavoja tuomaan väljyyttä, jolloin ilma pääsi läpäisemään klapimassan paremmin. Ero oli ihan selkeä. Tavallisessa kuivauksessa päällimmäiset klapit kuivuivat rutikuiviksi, mutta keskellä häkkiä olleilla kosteusprosentti jäi jopa kahteenkymmeneen. Tällä tekniikalla päästiin tasalaatuisempaan tulokseen.
Koekuivaukset on saatu päätökseen tammikuussa 2008
Kaikki suunnitellut koekuivaukset on tehty ja alipainekuivaamon soveltuvuus klapien koneelliseen kuivaamiseen on todistettu. Koneellinen kuivaus nopeuttaa oleellisesti puutavaran markkinointikuntoon saattamista ja varmistaa tasalaatuisen tuotteen.
VTT:n tutkimus
VTT on tutkinut klapit ja analysoinut tulokset.
"Klapinäytteiden analyysin mukaan tutkitut klapit eivät poikkea luonnonkuivatuista klapeista muuten kuin kosteuden osalta. Keinokuivatut ovat olleet kuivempia. Keinokuivaus ei ole vaikuttanut puun alkuainepitoisuuksiin.
Keinokuivatuilla puilla saunan kiukaassa ja vuolukivitakassa tehtyjen empiiristen polttokokeiden perusteella ei havaittu poikkeavaa käyttäytymistä luonnonkuivattuun puuhun verrattuna. Koska tutkitut keinokuivatut klapit ovat olleet selvästi normaalia kuivempia, syttyvätkin ne tästä johtuen helpommin..." lue lisää
Koulutus
PSK-aikuisopisto on järjestänyt klapihankkeessa mukana oleville metsänomistajille ja muille asiasta kiinnostuneille klapiyrittäjyyskoulutusta. Koulutuksiin on osallistunut keskimäärin 10 henkilöä. Koulutuksissa on paneuduttu klapiyrittäjyyden näkökulmasta yrittäjyyden perusteisiin, asiakaspalveluun ja markkinointiin.
päivitetty 7.2.2008
