PERINNELEIKKEJÄ               

Sunnuntai oli sellainen päivä, että silloin sai vasta iltapäivällä mennä ulos leikkimään. Siihen saakka piti olla kotona ja lukea.

"Takimmainen pari uunista ulos", tai "Leskisillä"

( Laura Hiltunen, Sylvi Meriläinen)

Osallistujat ovat pareittain jonossa, Yksi huusi jonon edessä:"Viimeinen pari uunista ulos". Jos tämä viimeinen pari kerkesi toisiaan koskettaa ennen huutajaa, sai huutaja huutaa uudestaan.
Voitiin huutaa myös "Takimmainen pari uunista ulos". Jos kiinniottaja ei saanut kumpaakaan parista kiinni, asettui pari jonon keulaan.

Tytöt hyppäsivät ruutua eli lotsia.

(Aune Pääkkönen)

Pihalle piirrettiin ruudukko 2x3 ruutua. Ensimmäisestä ruudusta lähdettiin. Siihen heitettiin kapula ja yhdellä jalalla hyppimällä siirrettiin kapulaa seuraaviin ruutuihin. Jos kapula ei käynyt viivalla pääsi jatkamaan seuraavaan ruutuun, kunnes oli koko ruudukko kierretty. Siihen,missä toinen ruudussa oli jäänyt, piti hypätä yli. Voittaja oli se, joka ensin kiersi ruudukon. Levähdyspaikka oli yhdessä ruudussa, siinä sai olla molemmat jalat maassa.

"Sotken kiveä, kätken kiveä"

Katri Juntunen)

Leikkijät ovat piirissä kädet selän takana, yksi piirin keskellä. Kiveä (tai muuta esinettä) kuljetetaan kädestä käteen samalla lausuen:"Sotken kiveä, kätken kiveä. Etpä arvaa kenen kädessä se on? Ei ole omassa, ei toisen kädessä eikä pikkutillin peukalossa. Kenen kädessä se on?" Piirin keskellä oleva yrittää arvata.

"Lumilinna"

(Katri Juntunen)

Lumilinnoja tehtiin talvisin. Valleilta tyrkittiin toisia alas.

Kävely puujaloilla

(Unto Mikkonen)

Puuseipäisiin naulattiin polven korkeudelle pienet lankun palat. Kukin kilpailija
otti kaksi seivästä ja hyppäsi "puujaloille". Valittiin matka, joka tuli kiertää
puujaloilla. Joka ensin "käveli" maaliviivalle putoamatta jaloilta pois, oli voittaja.

"Kilikan kolokka"

(Juho Holappa)

Kesällä, kun lehmät oli pantu ulos ja yöksi kesänavettaan, oli puhdistetussa navetassa hyvä leikkiä tätä leikkiä. Leikki tapahtui näin: Muut leikkijät asettuivat parsiin yhden  jäädessä oven taa. Siellä hän kolkuttaen ovea kysyi:"Kilikan kolokka, joko saa tulla?". Jos vastaus oli myönteinen, hän silmät kiinni astui sisään ovensuuhun, josta sokkona heitti kädessään olevan puukapulan tai muun sellaisen. Kenenkä parren kohdalle se sattui, hän joutui oven taa.

"Pintan pantan, puuroako vaiko velliä?"

(Sirkka-Liisa Nissinen. Kertojan äiti, joka kuoli v. 1982 lähes 80-vuotiaana, opetti tämän leikin lapsilleen)
Leikki on täsmälleen sama kuin "Kilikan kolokka", paitsi että kysymyksenä on "Pintan pantan lehmän panta, puuroako vaiko velliä?" Jokainen leikkijä saa vastata mielensä mukaan joko puuroa tai velliä.

"Laudan hyppäys"   

(Katri Juntunen)

Sopivan vahva lauta tai lankku asetettiin kiven tai muun vastaavan päälle (keskeltä). Hyppijät olivat molemmissa päissä. Aivan kuten nykyisinkin.

"Karttupiilosilla"

(Laura Hiltunen)

Yksi osallistujista meni kiertämään pirttirakennuksen, toiset menivät sillä aikaa piiloon. Kun leikkijä löydettiin, juostiin määrättyyn paikkaan. Jos kiertäjä ehti ennemmin, niin se ensiksi löydetty kiersi seuraavaksi.

(Sama Martta Lipon kertomana:)

Ensin katsottiin, että kuka joutuu kiertämään jonkun rakennuksen. Se tapahtui
niin, että otettiin vaikka luudan varsi, siihen tyveen jokainen laittoi toisen kätensä ihan liki toisiaan. Sitten alimmainen nosti kätensä ylimmäisen päälle ja niin edelleen. Jonka käsi jäi ilman sijaa, joutui kiertämään. Kun kiertäjä tuli, hän huusi:"Konkka on kotona". Polttopesänä minun lapsuuspaikassa toimi koivun kanto. Konkka läksi hakemaan piiloon menneitä, toiset piilossa olijat
koittivat pitää varansa, juosta kannolle koskettamaan ja sanomaan "oma nimi kirjassa". Joka ei saanut nimeään kirjaan, joutui kiertämään rakennuksen. Jos kaikki ehtivät saada nimen kirjaan, joutui sama henkilö kiertämään uudemman kerran.

(Aune Pääkkösen kertomana:)

Yksi lapsi kiersi talon ympäri, muut meni piiloon. Kepillä lyötiin 3 kertaa
määrättyyn paikkaan, sanottiin "Karttu Kotona". Kolmella kirkolla kuulutettu "Oma nimi kirjassa, kirjan kannet kiinni". Haettiin piilossa olijat. Ensimmäinen löydetty joutui kartuksi seuraavaksi ja kun joku löydettiin, sanottiin sen nimi kirjassa ja kirjan kannet kiinni.

"Sotapulikat"

(Juho Holappa)

Puusta tehdyt pulikat asetettiin riviin. Niitä heiteltiin puupalloilla. Voittaja oli se,
joka kaatoi pulikoita eniten.

"Palloleikki"

(Nanni Juntunen)

Muut leikkijät ovat omissa pesissään. Yksi on ilman pesää ja yrittää kepakolla saada palloa vieritetyksi jonkun pesään. Jos hän onnistuu, pesän haltija joutuu vuorostaan pallon vierittäjäksi ja entinen vierittäjä tulee pesänhaltijaksi.

"Hippanen"

( Katri Juntunen)

Leikittiin, kuten nykyään.

(Aune Pääkkönen:)

 Piirissä luettiin loru ja yksi kerrallaan joutui pois. Joka jäi viimeiseksi, oli hippa. Hän otti muita kiinni. Joka joutui ensin kiinni, oli seuraava hippa.