Utajärven pitäjäruoat                   


Porkkanalaatikko
2 kg    porkkanoita
 vettä
 suolaa
 maitoa tai kermaa
 vehnäjauhoja
 sokeria

Kuoritut porkkanat keitetään suolalla maustetussa vedessä kypsäksi. Sitten ne soseutetaan ja joukkoon lisätään maito ja vehnäjauhot. Maustetaan sokerilla ja suolalla. Sose pannaan voideltuun vuokaan ja paistetaan vaalean ruskeaksi.

Lanttuloota
3 kg lanttuja
 vettä
 suolaa
100 g voita
 vehnäjauhoja
4 dl maitoa tai kermaa
6 rkl siirappia
 pippuria

Kuoritut lanttupalat keitetään suolalla maustetussa vedessä hyvin kypsiksi. Sitten ne soseutetaan ja lisätään voi, maito, vehnäjauhot, siirappi ja pippuri. Sose vatkataan tasaiseksi, pannaan voideltuun vuokaan ja paistetaan miedossa uunin lämmössä.

Ohut ruisleipä
 hapanleivän juurta
 vettä
 ruisjauhoja
 suolaa


Juurisaaviin,jossa on yhden leivän verran hapanleivän juurta, pannaan huoneenlämpöistä vettä. Siihen lisätään huoneenlämpöisiä ruisjauhoja ja sekoitetaan tasaiseksi puuromaiseksi taikinaksi. Taikina vastataan seuraavana aamuna käsin. Samalla lisätään suola, tarvittaessa hiivaa ja lämpimiä ruisjauhoja sopivan vahvaksi taikinaksi. Kun taikina on noussut, leivotaan ohuita reikäleipiä. Kun leivät ovat nousseet, paistetaan ne kuumassa uunin lämmössä kypsäksi.


Hernetuuvinki
5 dl kuivia herneitä
1,5 dl vettä
 suolaa
 vehnäjauhoja
 kermaa tai maitoa
 sokeria
 voita

Herneet liotetaan yön yli ja keitetään kypsäksi suolalla maustetussa vedessä.
Tuuvinki suurustetaan kermaan tai maitoon sekoitetuilla  vehnäjauhoilla.Maustetaan sokerilla, lisätään voita.

Lihapata (10:lle hengelle)

2-2,4kg nuoren naudan lihaa
 vettä tai lihalientä
 maustepippuria
 suolaa

Liha leikataan suurehkoiksi kuutioiksi ja ruskistetaan uunissa. Vesi tai lihaliemi, suola ja maustepippuri lisätään. Annetaan hautua kypsäksi.

Marjasoppa
6 dl marjamehua tai tuoreita marjoja
1,4 dl vettä
4 rkl perunajauhoja
1-2 dl sokeria

Marjamehu ja vesi kuumennetaan. Lisätään pieneen, kylmään vesitilkkaan. Sekoitetut perunajauhot kiehautetaan, maustetaan sokerilla.

Pitäjäruoan ovat valinneet ja koonneet v. 1986 Utoslahden Martat ja Utajärven kirkonkylän maa- ja kotitalousnaiset.

RUOKAPERINTEESTÄ

Hautajaistarjoilu

Elvi Aitan mukaan (haastatteluhetkellä v. 1985 hän oli 87-vuotias)

Juoma: maito ja kalja
I:Voileipäpöytä: kalaa (hauki, lohi, lahna). Ruussyltty vasikasta. Perunat ja sallatti=rosolli.

II: Keitetty liha (raavasta), voikastike (keitinliemi+voi), perunat, hernetuuvinki, porkkana-ja lanttulaatikko, maivat tai norssit kangaspussissa keitettyinä, suola ja pippuri mausteina.
Perunat ja valkokastike.

III: Riisipuuro ja sekahedelmäsoppa.

IV: Pöysti=uunissa paistettu naudanliha. Pienitään haarukkapaloiksi, jotka ruskistettiin voissa. Tarjottiin suolapaloina.

V: Tortut

VI: Kahvi ja iso rinkilä, leipäjuusto.

 

KOTI- JA PITORUOKIA

 

Lihasoppa.                                                                                                          Tuoretta naudanlihaa, perunaa, porkkanaa ja pippuria. Sekaan saatettiin laittaamyös verimakkaraa tai verileipää.


Palvilihasoppa.                                                                                           Savustettua nautaa ja perunoita. Ei mausteita.
                                                                                                                               
Kahvileivät: Pulla. Piparkakut. Leipäjuusto.


Patapaisti

Pitoruoka Naamankylällä. Valmistettu vasikanlihasta ja mullista. Paistettiin uunissa palasina. Tarjottiin perunamuusin kera. Mausteina suola ja pippuri.

Rosolli.

Valmistettiin kalasta, sipulista, porkkanasta, perunasta ja punajuuresta.

Riisipuuro ja rusinasoppa tai sekahedelmäsoppa.

Vehnärinkilä. Annettiin hautajaisista lähtijöille mukaan.

Perunalimppu (jouluksi tai muuksi juhlaksi).

Perunat keitetään ja survotaan. Lisätään keitinvesi ja ruisjauhot. Annetaan olla yön yli, alustetaan. Vastata voi monta kertaa. Lisätä voi vähän hiivaa.

Kapakalakeitto.

Valmistetaan ahvenista, suolataan ja annetaan olla yön yli.
Kuivataan miedossa uunissa. Kalat keitetään perunoiden kanssa (keitetään veteen). Maustetaan suolalla.

Vasikanlihasyltty eli alatoopi.

 


Karjalanpaisti.

Naudan- ja sianliha, pippuri, suola, sipuli.
Ruussyltty.

Nuoren vasikan pää, sorkat, keuhkot, sydän ja maksa. Jos tarvittiin ruokaa enemmän, laitettiin lisäksi kaulalihaa.

Ruisleipä. Hiivaleipä. Ohrarieska.

KOTIRUOKIA

Imellysmarjapuuro.

Ruisjauhot sekoitetaan kylmään veteen. Lämmitetään liedellä hiljalleen kuumaksi, ei anneta kiehua. Pidetään hellalla 2 tuntia. Sitten otettiin pois imeltymään. Lisättiin marjat ja keitettiin 2 tuntia. Lisättiin sokeria tai sakariinia.

Talkkunapuuro.

Talkkuna, vesi ja suola kiehautetaan. Talkkuna tehtiin niin, että ohra keitettiin, sen jälkeen paistettiin (jolloin se kuivui) ja lopuksi jauhettiin karheaksi.

Kastikepuuro.

Keitettyä ja jäähdytettyä ruisjauhoa syöty maidon kanssa.

Maitoleipä.

Mieluiten kuivia hapanleipä- tai verileipäpalasia kiehautetaan maidossa.

Vähäsyltty. Tehty rapamahasta, maha on puhdistettu ja suolattu.

Lahtivelli.

Heti teurastuksen jälkeen valmistettu maksasta, munuaisesta, lihasta, perunasta.Suurustettu.

Rössykeitto. Veripalttu, perunat, savuliha.

Pikkuvasikkakeitto. Suolattiin vasikka. Sitten se paistettiin olkien päällä uunissa.
Liemeksi laitettiin maitoa. Sekaan perunat ja suurus.

HAUTAJAISRUOKIA

Hernetuuvinki.

Herneet ja sianliha keitettiin sakeaksi puuroksi. Kastikkeeksi käristettiin
läskiä. Näin sulanut rasva otettiin kastikkeeksi.
Ruussyltty.
Perunat.
Liha.
Ruskistettiin uunissa ja sitten keitettiin. Lisäksi erillään tavallinen ruskea
kastike.

Riisiryynipuuro kermansekaisen maidon kanssa.

1700-luvulla on ollut tapana tarjota 1 konvehti sievässä paperissa häissä.

Pitokokkeja oli mm:
Sangilla Reeta Pelkonen ja Antti Oravikangas.

KAPAKALA (kuivakala)

Haastattelu 2.2.2005 Antti Koistinen Arttu Koistista.

Paras kala kapakalaksi on 15-20 cm kiiski ja ahven,
särkikin käy - se saa olla hieman isompi. Kapakaloja
voi syödä paljaaltaan tai niistä voi keittää kapakala-
keiton.

Kapakalan valmistus:

Kalat perkataan ja suolataan,
laitetaan 20-30 kalaa astiaan ja sekaan karkeita
suoloja. Kaloja pyöritetään suoloissa ja ne nostellaan
joko päreristikolle tai uunipellille leivinpaperin päälle. Liiat suolat jäävät suolausastian  pohjalle. Kalat laitetaan uuniin joko leivinuunin jälkilämpöön
tai sähköuuniin 150 c-asteeseen. Paistetaan n. 1 tunti, ei kuivata liikaa. Kalojen tulisi olla hieman "notkeita".
Kapakalat ovat herkullisia syödä semmoisenaan.
Säilytetään vileässä.

Kapakalakeitto:

Kalat valmistetaan kuten edellä, mutta niitä ei suolata.
Kalat keitetään perunoiden kanssa vedessä, suolataan
ja suurustetaan keveästi ruisjauhosuuruksella.
Syödessä ei ruodot haittaa.

Hiilikala:

Särki (tai jokin muu kala)
Perkataan ja suolataan kuten edellä. Kala paistetaan
avohiilloksella metallisella halstarilla; hiilloksesta
ei enää saa näkyä liekkejä. Paistetaan molemmin
puolin. Kalaan saa tulla hiillosrakkulaa.

Tönkkösuolakala:

Hauki ja särki. Kala halkaistaan perkatessa. Laitetaan n. 30 cm x 30 cm kokoiseen tiiviiseen astiaan- nelikkoon- kerroksittain kaloja ja
väliin reilusti merisuolaa. Laitetaan päälle astian sisälle sopiva kansi ja painotetaan kivillä tms. Huoneessa voi myös pönkätä kepillä laipiosta; painoa tulee kiristää välillä. Säilyvät suolassa pitkään.

 


PETTULEIPÄ

Tyyne Tervo 21.3.2005
 
Tyyne Tervon isä keräsi pettua eli männyn nilaa
kuoren alta nuorista puista alkukesästä. Nila revittiin pieniksi
palasiksi ja jos oli viljaa, sitä jauhettiin sekaan.

Taikinaan  laitettiin vettä ja jos oli, piimää nesteeksi
ja suolaa. Leipä leivottiin ohuiksi reikäleiviksi ja
paistettiin uunissa.
Jäähdyttyään leivät ripustettiin tuvan orteen säilöön.
Siellä leipä säilyi. Jos leivässä oli paljon pettua ja
sekaan lisätty vilja oli huonolaatuista, leivästä tuli
kuivasta ja niin mureaa, että se mureni usein lattialle murusiksi.
Pettuleipä on pula-ajan ruoka. Petussa on vitamiineja ja
kivennäisaineita, mm. rautaa, mutta energiaa vähän. Jos viljaa
oli, ja  leipään jauhettiin vain puolet tai kolmasosa pettua,
saatiin tukeva leipä.

PERUNAJAUHOJEN TEKO

Eeva Mensonen 31.3.2005
 
Perunat kuorittiin ja pestiin. Perunat hangattiin raastinraudalla saavin reunalla.
Raastettu peruna eli mäski laskettiin saaviin. Kun mäskiä oli puoli saavia,
siihen pantiin vettä ja veden tuli puhdistaa mäski. Kun mäski oli
laskeutunut saavin pohjalle ja vesi noussut pinnalle, vesi kaadettiin pois.
Uusi vesi laskettiin saaviin ja sekoitettiin mäskiin, ja taas annettiin
mäskin laskeutua saavin pohjalle ja pintaan asettunut vesi kaadettiin pois.
Tätä pesua toistettiin niin monta kertaa, että saatiin valkoinen kirkas
perunajauho. Viimeinen pesuvesi piti olla ihan kirkasta.
Sitten perunajauho levitettiin alustoille kuivamaan ja kuivuttuaan
pakattiin rasioihin.
 
Perunajauhoa tekivät useat perheenjäsenet, koska perunoiden
raastaminen oli rankkaa työtä. Eevan isä oli tehnyt koneen, myllyn, joka
oli lihamyllyn kaltainen, ja siihen laitettiin peruna ja veivattiin niinkuin
lihamyllyä.
Oikeassa perunajauhomyllyssä mäski tulee pois eri torvesta ja oikea
perunajauhoksi kelpaava valkoinen jauho tuli eri torvesta.
Se perunajauho oli laadultaan hyvää. Eri perunalajissa oli eroja. Varsinkin
laivaperuna oli isoa ja tärkkelyspitoista.


 

 

 

 

Hae sivustolta