Avaa päävalikkoSulje päävalikko  

Pyöräilykunta

Kunnanhallitus teki 23.4.2013 päätöksen liittyä Pyöräilykuntien verkostoon. Suomalainen Pyöräilykuntien verkosto ry on kuntien, valtionhallinnon, ELY-keskusten, yritysten, järjestöjen ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto, joka on perustettu vuonna 1997. Verkoston päämääränä on pyöräilyn ja kävelyn merkittävä lisääminen liikennemuotoina ja arkiliikuntana, mikä tuottaa hyvinvointia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Verkosto kehittää pyöräily- ja kävelykulttuuria Suomessa sekä kerää ja tuottaa tietoa verkoston jäsenten ja muiden pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneiden tahojen käyttöön.
Utajärvellä liittymisen kuntalaisten hyvinvointia edistävä tavoite on pyöräilyn edistäminen kaikissa ikäluokissa. Lisäksi liittymisellä on alueen markkinoinnin edistämiseen liittyviä tavoitteita. Pyöräilykuntien verkostosta löytyy lisätietoa www.poljin.fi

Konkreettinen toimenpidesuunnitelma kevyen liikenteen edistämiseksi on Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma 2020, joka valmistui keväällä 2012. Toimenpiteitä ovat muun muassa asenteisiin vaikuttaminen, pyöräreittien laatutason parantaminen, jalkakäytävien ja pyöräteiden hyvä kunnossapito, yhdyskuntasuunnittelu sekä kävelyn ja pyöräilyn painottaminen liikennepolitiikassa. Yhdyskuntasuunnittelulla pyritään muun muassa siihen, että työpaikat ja palvelut olisivat paremmin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen.
Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020 http://www.lvm.fi/julkaisu/-/view/1243726
Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma on julkaistu Liikenneviraston ohjelmia ja strategioita –sarjassa http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/ls_2012-02_kavelyn_ja_pyorailyn_web.pdf

Pyöräilyreittejä Utajärven alueella

Utajärven alueella kulkee valtakunnallinen pyörämatkailureitti 22, linjaus: (Kajaani) – Kontiomäki – Utajärvi – Muhos – Oulu. Kuten kaikki valtakunnalliset reitit, reitti on merkattu Retkeily GT ja Pyöräily GT -karttoihin sekä Fillarioppaisiin. Maastoon reitit on opastettu ruskeapohjaisilla kylteillä ja reitin numerolla. Käytännössä on kuitenkin niin, että opastus maastoon on monin paikoin puutteellinen  eli ei kannata luottaa siihen, että ruskeapohjaiset kyltit löytyvät vaan aina on hyvä ottaa kartta mukaan!
Utajärven alue, ja täten myös reitti 22, on kuvattu kartassa Pyöräily GT5 (mittakaava 1 : 200 000). Reittiverkkostoa uudistetaan parhaillaan (tilanne lokakuu 2013), ja uudistuksen myötä reitti 22 korvataan reitillä EuroVelo 11. Suomen alueella EuroVelo11 kulkee Helsingistä Jyväskylään jatkuen sieltä Kuopion kautta Kajaaniin ja edelleen Oulun kautta Rovaniemelle, Ivaloon ja Karigasniemelle.

Reitin 22 lisäksi Utajärven alueella esiintyy yksi paikallinen pyörämatkailureitti, joka kulkee Utajärven kyliltä Utasen kautta tietä 8300 pitkin kunnes saavuttaa Kajaanintietä. Siellä kohden reitti ylittää Oulujoen ja jatkuu tietä 8280 pitkin Utajärven ja Vaalan väliselle rajalle saakka. Reitin 22 lailla myös tämä paikallinen pyörämatkailureitti on kuvattu kartassa Pyöräily GT5.

Maastopyöräilijöiden suosimalla Rokuan alueella saa ajaa patikkareiteillä lukuun ottamatta Rokuan kansallispuiston aluetta, jonka säännöissä pyöräily on erikseen kieletty.

Rokuan maisemista pääsee toki nauttimaan myös ihan tavallisella pyörällä. Siihen soveltuu sekä Rokuantie että Rokuan health & spa:n ja Opastuskeskus Supan välinen asfaltoitu ”Energiankulutusreitti” (2,1 km).

Jos haluaisi lähteä pidemmälle maastopyöräilylenkille, niin voisi kokeilla vaikka tämän Juorkuna-lenkin

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi

 

Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) –ohjelman, Liikenneviraston ja Pyöräilykuntien verkoston yhteistyön tuloksena on valmistunut ”Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi” –opas.

Oppaassa esitellään Maailman terveysjärjestön (WHO):n kehittämä HEAT – työkalu, jolla voidaan laskea kävelyn tai pyöräilyn ja sen lisäämisen taloudellinen arvo esim. kunnassa tai työpaikalla. Lähtötiedoiksi tarvitaan vain kävelyn tai pyöräilyn määrä henkilöä kohden. Oppaaseen on koottu muut suomalaiset suositusarvot, joita työkalun käytössä tarvitaan.

Oppaassa on mukana esimerkkilaskelmat Helsingistä ja Kuopiosta sekä koko Suomesta väestötasolla. Esim. Helsingissä euron investointi pyöräilyyn tuottaa kahdeksan euron hyödyt, ja koko Suomessa pyöräilyn yhteenlaskettu arvo nykyisillä pyöräilymäärillä on 1,072 miljardia ja kävelyn vastaavasti 3,344 miljardia euroa vuodessa.

lähde: Matti Hirvosen 14.10.2013 kirjoittama saatekirje Pyöräilykuntien verkoston yhteyshenkilöille

Kulkulaari – kävelyn ja pyöräilyn kansallinen tietopankki.

Kulkulaari on kaikille kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneille tarkoitettu palvelu. Asiantuntijapainotteinen sivusto tarjoaa tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi esimerkiksi virkamiehille, kuntapäättäjille ja järjestöjen toimijoille. Sivustolta löytyy  muun muassa koti- ja ulkomaisia tutkimuksia, selvityksiä, edistämisohjelmia, kampanjakonsepteja ja verkkopalveluita. Kuvapankissa on esimerkkejä suunnitteluratkaisuista ja edistämiskeinoista. 

Palvelun on rahoittanut Liikennevirasto ja sen tuottamisesta ja ylläpidosta vastaa Pyöräilykuntien verkosto. Palvelua koskevan palautteen ja lisäysehdotukset voi lähettää osoitteeseen kulkulaari (at) poljin.fi

Pyöräilykuntien verkosto ry