Vääräkorvan riippusilta -tiedote
Julkaistu 02.09.2019

Vääräkorvan riippusilta -tiedote                                                  1.9.2019

Riippusilta on suunniteltu 1957. Silta on 134 metriä pitkä. Sillan kannattimina toimivat teräsvaijerit ja teräsrakenteiset pylonit, joiden kautta vaijerit ankkuroituvat joen rantapenkkojen perustuksiin.

Utajärven kunnan tekniset palvelut on aloittanut riippusillan kuntotutkimukset 2013 vuoden lopulla.

Tutkimus 1. (syksy 2013)

VTT Service Oy tutkimuksen suorittaja. Utajärven Ahmaskosken ylittävästä riippusillasta irrotettiin katselmuksen yhteydessä 19.9.2013 kaksi harusvaijerin vapaata päätä. Samoin otettiin maanäytteitä kantavien vaijereiden ankkurointialueelta sekä korroosiotuotteita maa-ankkurointitangoista lähtevien kantavien vaijerien päältä.

Vaijereiden korroosiosyöpyminen on alkanut ja vaijerinterässinkit ovat selkeästi syöpyneet. Sinkitys on ajansaatossa suojannut korroosiolta, mutta se on syöpynyt ja korroosio kiihtyy vaijereissa. Näytteet ovat kaksi pientä pätkää, joiden pohjalta ei voi kovin varmoja johtopäätöksiä tehdä koska sillassa on vaijeria kokonaisuudessaan 1300 metriä.

Tutkimus 2. (kevät 2014)

Asiantuntija-/konsulttiryhmän Instaro Oy kanssa katselmus suoritettu sillalle. Katselmuksessa todettiin sillan olevan valtavan haastava kohde rakenteellisesti. Sillan puuosien kunto oli erittäin huono ja vaarallinen. Katselmuksen perusteella tultiin siihen tulokseen, että silta on suljettava käytöltä.

Kunnan rakenneryhmä päätti sulkea sillan 6/2014 käytöstä pois heikon kunnon johdosta. Tarvittavia toimenpiteitä ja rahoituskeinoja ruvettiin miettimään. Rahoituskanavaa ei ole vieläkään löydetty sillan tutkimuksiin.

Tutkimus 3. (talvi 2017)

Trimcon Oy teki sillan kuntotarkastuksen lentokuvausmenetelmällä. Sillan vaijerit tutkittiin kameralla varustetulla lennokilla. Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että vaijerien ruostuminen on hyvin vaihtelevaa. Paikoin vaijerit ovat hyvinkin pahasti ruostuneet. Paikoissa, joissa sinkitystä oli jäljellä, korroosio ei ollut niin paha.

Vaijeria on sillassa 1300 metriä ja sillan kantavuus on juuri sen verran kuin sillan rakenteen heikoin kohta. Vaijerit itsessään ei ole sillan kriittisin kohta. Vaijerien päässä olevista pannoista lähtee pyöröteräkset maan sisään perustuksiin. Nämä maan sisään menevät teräkset ankkuroivat koko vaijerinipun perustuksiin. Näiden terästen korroosion tutkiminen on todella haasteellista. Perustukset ovat syvällä ja maata ei juurikaan voi perustuksien päältä kaivaa pois koska se toimii yhtenä elementtinä jolla perukset pysyvät paikoillaan.

Eri suunnittelutoimistoista on tiedusteltu mm. laskennallista tutkimusta rakenteiden kestävyydestä. Rakenteiden suunnittelulujuutta tulisi tarkastella kuinka paljon vastaavassa uudessa sillassa olisi lujuudet. Laskennallinen tarkastelu maksaa saadun tarjouksen perusteella noin 15 000 € alv 0%.

Suunnittelutoimistoimistoihin käytyjen keskustelujen perusteella selvisi kuitenkin, ettei nykyisen mallinen riippusillan suunnittelu/rakentaminen noin pitkällä jännevälillä edes onnistu nykyisillä suunnittelunormeilla. Eli jos silta lähdettäisiin uusimaan kokonaan niin siitä ei pystytä rakentamaan samanlaista.

Kokonaan uuden sillan suunnittelu maksaisi saatujen hinta-arvioiden mukaan noin 100 000 euroa. Uuden sillan rakentamiskustannus on vähintään 0,5 M€.

Viimeisimmät keskustelut on käyty sillan mahdollisesta kunnostamisesta Pioneerikillan kanssa. Pioneerit tekevät sillan kunnostuksia puolustusvoimien kertausharjoitustyönä. Jos heidän kanssaan keksitään kuinka ja miten silta voidaan korjata siten, että se kestää varmasti käyttöä X ajan niin kustannusrakenteeltaan asiasta voi muotoutua järkevä.

Sillan korjauttaminen puhtaasti ulkopuolisella asiantuntijaryhmällä on todella iso investointi. Siltaa ja sen rakenteita pitää vahvistaa, jos meinataan jotain varmuutta kestävyydestä saada. Sillasta pitää kunnan pystyä kantamaan toiminnallinen vastuu. Esimerkkinä on Metsähallituksen omistama riippusilta, joka romahti joitain vuosia sitten.

Siltaa on siis tutkittu viimevuosien aikana paljon ja tutkimuksiin kunta on käyttänyt rahaa huomattavan paljon. Realiteetti on kuitenkin, että Utajärven kunnan talouden näkökulmasta katsottuna ei kovin paljon rahallista resurssia varmaan löydy sillan kunnostamiseen suoraan kunnan kassasta. Toivotaan, että pääsemme pioneerikillan kanssa yhteistyöhön ja löydämme järkevät keinot sillan kunnostamiseksi ja käyttöön saamiseksi uudelleen.

Kuntalaisille pyyntö: Jos havaitset, että sillan käyttökiellosta kertovat varoituskyltit sekä sillalla olevat esteet ovat rikotut, niin ilmoita kuntaan asiasta välittömästi.

Rakentavin terveisin

Petri Leskinen

Utajärven kunta Elinympäristöjohtaja