Maankäyttösektorin ilmastonmuutoksen hillintä kohdistuu Suomessa voimakkaasti turvemaavaltaisille alueille, joilla on usein paljon yksityistä maa- ja metsätaloutta. Käytännön toimijoilla on kuitenkin rajatut tiedot siitä, miten maankäytön ilmastotoimenpiteitä tulisi kohdentaa ja priorisoida valuma-alueilla. Olemassa olevaa tutkimustietoa tuleekin jalkauttaa alue- ja paikallistasolle, jotta muutokset voidaan suunnitella kestävästi ja muutoksia saadaan aikaan.
MATKIn päätavoite on suunnitella yhdessä alueen toimijoiden kanssa Kiiminkijoen valuma-alueelle maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuus, joka on ympäristöllisesti kestävä, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Toimenpiteistä tehdään vuoteen 2035 ulottuva tiekartta, joka määrittää toimenpiteiden toteuttajan ja aikataulun.Hankkeen tavoitteena on käynnistää valuma-alueella muutosprosessi kohti alempia maankäyttösektorin ilmastopäästöjä, kasvaneita hiilinieluja ja parempaa vedenlaatua sekä edistää Kiiminkijoen valuma-alueen toimijoiden aktiivista sitoutumista ilmastotoimenpiteisiin ja Kiiminkijoen vedenlaadun paranemiseen.
Hanke kokoaa luonnon- ja yhteiskuntatieteiden tutkijat sekä alueen toimijat poikkitieteelliseen, tieteen ja käytännön yhdistävään yhteissuunnitteluprosessiin, joka mahdollistaa alueen toimijoiden aktiivisen sitoutumisen. Hankkeessa kehitettävää yhteissuunnitteluprosessia voidaan toistaa ja soveltaa muille valuma-alueille. Hankkeen paikkatietolähtöinen lähestymistapa auttaa ymmärtämään paremmin alueen maankäytön nykytilannetta ja tulevaisuuden kuvia sekä visualisoi tarvittavia toimenpiteitä karttamuodossa.
Työpaketissa 1 valitaan tarkasteltavat ilmastotoimenpidevaihtoehdot ja kriteerit, joilla ilmastotoimenpiteitä arvioidaan. Työpaketissa järjestetään työpajoja, haastatellaan alueen toimijoita ja kerätään paikkatieto- ja tilastoaineistoja valuma-alueesta.
Työpaketissa 2 pilotoidaan yhdessä alueen maanomistajien kanssa valitulla osavaluma-alueella suometsien käsittelyyn liittyvää toimintamallia erityisesti luonnonhoidon toimenpiteiden suunnittelun osalta. Toimintamalliin sisältyy työpajoja ja tilaisuuksia metsänomistajille ja suometsäpalveluja tuottaville toimijoille. Luonnonhoitokohteet valitaan yhdessä metsänomistajien ja maankäyttöä ohjaavien viranomaisten kanssa.
Työpaketissa 3 muodostetaan vaikutusten monitavoitearvioinnin avulla kokonaisvaltainen kuva, miten valitut ilmastotoimenpiteet suhteutuvat määriteltyihin arviointikriteereihin ja millaisia ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia on valuma-alueen eri osissa tehtävillä toimenpiteillä. Menetelminä käytetään tilastollista ja paikkatietopohjaista mallintamista, alueen toimijoiden haastatteluja ja työpajatyöskentelyä.
Työpaketissa 4 valitaan yhteisesti hyväksytyt ilmastotoimenpiteet ja tehdään tiekartta vuoteen 2035 mennessä toteutettavista ilmastotoimenpiteistä. Toimenpiteitä ei toteuteta laajamittaisesti hankkeessa, vaan niistä tehdään suunnitelma, joka sisältää toteutettavat toimenpiteet sekä toimenpiteiden vastuutahon, alustavan toteutusajankohdan ja mahdollisen rahoituskanavan.
MATKI-hanke toteutetaan ajanjaksolla 01.02.2022–31.10.2024. Hankkeen vastuullisena vetäjänä toimii:
Konsortion muut osapuolet ovat:
Hankkeen rahoittajana toimii maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelma.
Utajärven kunta on hankkeessa mukana yhteistyökumppanina ja ohjausryhmässä. Utajärven kunnan alueesta noin 47 % kuuluu Kiiminkijoen valuma-alueeseen. Vastaavasti Kiiminkijoen 3824 km2 valuma-alueesta Utajärven kuntaan kuuluu noin 21 %. Utajärven kunta ja mahdollisesti muut utajärveläiset toimijat ovat mukana hankkeen yhteissuunnitteluprosessissa.
MATKI-hankkeen tuloksena syntyi Kiiminkijoen valuma-alueen maankäyttötiekartta Kohti puhtaita vesiä, kestävää maankäyttöä ja elinvoimaista Kiiminkijokiseutua. Tiekartan taustaksi tehtiin monitavoitearviointiraportti Kiiminkijoen valuma-alueen maankäyttö - potentiaaliset toimenpiteet ja niiden vaikutukset.
Yhteyshenkilönä Utajärvellä toimii:
Haku sivustolta