Hiilestä on moneksi – lähituotanto vihreässä siirtymässä (Biohiilen aika)

Mitä biohiili on?

Biohiili tuotetaan korkeassa lämpötilassa, vähähappisessa pyrolyysissä eli kuivatislauksessa. Raaka-aineena käytetään kasviperäistä biomassaa, kuten olkea, pajua ja järviruokoa. Muita mahdollisia raaka-aineita ovat orgaaniset sivu- ja jätevirrat, mukaan lukien puutarha- ja viherjätteet, rakennusten purkupuu ja mädätysjäännös.

Huokoisen rakenteensa ansiosta biohiili parantaa maaperän veden ja ravinteiden pidätyskykyä. Biohiilen huokoset toimivat lisäksi oivallisena ”hotellina” maaperän pieneliöille joka omalta osaltaan parantaa maan elinvoimaa. Biohiili soveltuu myös muun muassa vesien puhdistamiseen ja sillä voi korvata fossiilista hiiltä terästuotannossa.

Sovelluskohteesta riippuen hiili voi olla sidottuna biohiileen hyvinkin pitkiä aikoja, mikä hillitsee ilmastonmuutosta. Biohiili talous- ja ilmastohyötyineen on yksi keino vastata turpeen energiakäytön vähentämisestä johtuneisiin alueellisiin haasteisiin.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeessa pyritään edistämään PK-yritysten bio- ja kiertotalouskonseptien kehittämistä biohiilen toimialalla. Keskeisiä tavoitteita ovat:

• Raaka-aineiden eli kasvibiomassan kestävä kasvatus vajaatuottoisilla turvepelloilla ja käytöstä poistuneilla turvetuotantoalueilla
  • sopivien maa-alueiden kartoitus hankealueella
  • viljelykokeet
• Hankealueella syntyvien sivu- ja jätevirtojen selvittäminen ja niiden hyödyntämispotentiaalin arviointi bio- ja hydrohiilen tuotannossa
• Bio- ja hydrohiilen valmistusprosessin energia- ja kustannustehokkuuden parantaminen
• Bio- ja hydrohiilen jalostus aktiivihiileksi, jolla voi puhdistaa jätevesiä. Aktiivihiilten ja lisäksi hydrohiilten tehoa erilaatuisten vesien puhdistuksessa testataan laboratoriokokeissa
• Metallurgisiin prosesseihin tarkoitetun biohiilen valmistus ja testaus
• Biohiilen valmistusprosessissa syntyvien nestemäisten ja kaasumaisten jakeiden koostumuksen selvittäminen ja hyötykäyttömahdollisuuksien arviointi, mukaan lukien
  • kaasumaisten jakeiden käyttö energialähteenä
  • nestemäisten jakeiden potentiaali biostimulantteina (vaikutus kasvien kasvuun ja stressin sietokykyyn)
• Biohiilen vaikutusten arviointi valittujen kasvilajien kasvuun ja tautikestävyyteen (kasvatuskaappikokeita)
• Biohiilen pitkäaikaisvaikutusten arviointi perunan kasvuun ja tautikestävyyteen sekä maaperän arvoketjujen ja markkinoiden selvittäminen, tavoitteena alueellisen biohiililiiketoiminnan kehittäminen
• Hiilituotteiden kestävyyden (talous, ympäristö & ilmasto, sosiaalinen kestävyys) arviointi, osatavoitteena hiilen päästökauppamahdollisuuksien tarkastelu
• Biohiilitietoisuuden lisääminen ja hanketulosten laajan soveltamisen edistäminen monipuolisen viestinnän avulla
• hiilidioksidipäästöihin, kemiallisiin ja biologisiin ominaisuuksiin (peltokoe)
• Biohiilen kasvua parantavan vaikutuksen arviointi eri pilotoinneissa: metsäekosysteemit (puutaimien kasvu), tuulivoimaloiden viherrakentaminen ja koristekasvien istutusalueet taajama-alueella.
• Biohiilen arvoketjujen ja markkinoiden selvittäminen, tavoitteena alueellisen biohiililiiketoiminnan kehittäminen.
• Hiilituotteiden kestävyyden (talous, ympäristö & ilmasto, sosiaalinen kestävyys) arviointi, osatavoitteena hiilen päästökauppamahdollisuuksien tarkastelu.
• Biohiilitietoisuuden lisääminen ja hanketulosten laajan soveltamisen edistäminen monipuolisen viestinnän avulla.

          

Hankkeen aikataulu, toteuttajat ja rahoitus

Hanke toteutetaan osana EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa ”Uudistuva ja osaava Suomi 2021 – 2027” ajanjaksona 01.10.2023 – 31.12.2026. Hankkeeseen osallistuvat päähankkeen toteuttaja Oulun yliopisto sekä osahankkeen toteuttajat Oulu ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, Vaasan yliopisto, Utajärven kunta ja Maaseudun sivistysliitto.

Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 2,5 miljoonaa euroa, joista 80 % katetaan Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Biohiilen aika -hanke LinkedInissä