Kaavaprosessi ja kaavoitukseen vaikuttaminen 

Kaavan etenemisprosessi on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kaikilla kaavatasoilla, sekä laajoja alueita käsittävillä maakuntakaavoilla, että yksityiskohtaisilla asemakaavoilla, noudatetaan samanlaista kaavaprosessia. Kaavaprosessi käynnistyy kunnanhallituksen päätöksellä ja se päättyy lopulta viralliseen lainvoimaisuuskuulutukseen.

Kaavaprosessin vaiheiden tarkoitus on mahdollistaa suunnittelun läpinäkyvyys ja osallistaa alueen käyttäjiä ja toimijoita ottamaan kantaa kaavan suunnitelmiin ja sen lopulliseen sisältöön. Osallisia ovat kaikki, joiden toiminta- ja elinympäristöön kaavahanke vaikuttaa.

Kaavahankkeen alussa nähtäville asetetaan hanketta kuvaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tämän suunnitelman tarkoituksena on kertoa kaavahankkeen sisältö, eli mitä suunnitellaan ja mihin sekä mitä vaikutuksia kaavalla on toteutuessaan. Suunnitelmassa myös yleensä kerrotaan, mitä selvityksiä kaavan laatiminen edellyttää. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi ottaa kantaa erikseen kaavakohtaisesti ilmoitetulla tavalla.

Kaava-asiakirjat ovat nähtävillä kaksi kertaa kaavoitusprosessin aikana, ensin luonnoksena ja sitten ehdotuksena. Luonnoksesta käytetään myös ilmaisua valmisteluvaiheen aineisto. Molempina nähtävilläoloaikoina on mahdollista jättää kirjallisia huomioita koskien kaavan sisältöä ja muita kaavoitusratkaisuja. Hyvässä kaavaprosessissa osallisia huomioidaan aikaisessa vaiheessa ja kerätään alustavia mielipiteitä suunnittelun lähtökohdiksi jo alkuvaiheessa.

Kaavan hyväksyy valtuusto

Kaavan hyväksyy lopulta valtuusto, tästä hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen joissain tapauksissa valitusoikeuden saamisen myötä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeusasteiden käsittelyiden päätteeksi löydetään sopivat ratkaisut.

Lopulta kaava kuulutetaan lainvoimaiseksi ja se astuu voimaan. Kaavaprosessi päättyy tähän. Isot kaavahankkeet voivat olla vuosia kestäviä projekteja, jotka saattavat valitusten myötä venyä hyvinkin pitkiksi prosesseiksi. Hyvällä osallistamisella ja suunnittelulla pyritään aina minimoimaan valitusten todennäköisyys ja näin saattamaan kaavoja eli maankäytön suunnitelmia käyttöön mahdollisimman tehokkaasti.

Kaavan tarkoitus on ohjata maankäyttöä sellaisilla alueilla, joissa rakentamisen paine on kovempaa.