Ohita päävalikko
Takaisin etusivulle
Avaa päävalikkoSulje päävalikko  
Ohita sivuvalikko

Luonnonnähtävyydet ja suojelukohteet

Rokuan laaja Natura-alue ja sen ympäristöjärjestelmä takaavat loistavat puitteet virkistäytymiselle ja rentoutumiselle. Nauttia voi myös Oulujoesta ja Kiiminkijoesta sekä laajoista suojelu- ja erämaa-alueista.

Olvassuon luonnonpuisto

Hienoimmillaan Pohjois-Pohjanmaan suoluonto esittäytyy Utajärven ja Pudasjärven rajoilla leviävällä Olvas-, Oravi-, Näätä- ja Sammakkosuon valtaisalla suolakeudella. Aapasuo-, jokivarsi- ja metsäluontoa sisältävä 6000 hehtaarin suojelualue on myös porotalouden kannalta tärkeä.

Olvassuo on laaja ja monipuolinen aapasuoalue, jolla on paljon jokia ja puroja. Alue koostuu useammasta suoalueesta (Olvassuo, Kärppäsuo, Oravisuo, Näätäsuo, Sammakkosuo ja Leväsuo) sekä Kälväsvaaran ja Iso Palovaaran alueista. Olvassuo on tärkeä lintujen pesimäalue ja siellä on runsaasti harvinaisia ja uhanalaisia lintu- ja kasvilajeja. 

Olvassuon metsiensuojelullinen merkitys on suuri. Vanhat mänty- ja kuusimetsät ovat paikoitellen melko lailla luonnontilaisia.

Olvassuon alueella on enimmäkseen rimpi- ja saranevoja sekä rämeitä. Erityisesti alueen nimisuolla, Olvassuolla, on runsaasti uhanalaisia lettotyyppejä, kuten Pohjois-Suomeen painottuvia harvinaisia koivulettoja. Keidassoita on eniten Oravisuon, Näätäsuon, Kärppäsuon ja Sammakkosuon alueilla. Alueen itäosissa on useampia rinnesoita ja runsaasti pohjavesilähteitä. Olvassuolla on myös suo- ja tulvaniittyjä sekä ruohoisia heinäniittyjä, joita on aikoinaan niitetty ja laidunnettu.

Iso Palovaaran 240 hehtaarin alue on Utajärven, Pudasjärven ja Puolangan kuntien alueella. Kohde on verraten suuri reunamuodostuman tyyppinen alue Olvassuon kaakkoispuolella. Muodostuma on kaakkoisreunaa lukuun ottamatta loivapiirteinen.

Marttisjärvi

Marttisjärvi on yksi latvajärvistä, joista Marttisjoki laskee muun muassa järvien kuten Iso-Ruohosen ja Vähä-Ruohosen läpi aina Kiiminkijokeen. Alueella on tehty mittavia parannuksia järven kunnostukseen ja vesistön parantamiseen.
Marttisjärvellä voi kalastaa ja kanoottiretkikin onnistuu järveltä kohti Kiiminkijokea. Läheltä Marttisjärveä löytyvät myös Kirkaslampi, jossa on laavu ja lintutorni.

Lähellä Marttisjärveä sijaitsevalla Käväsvaaran alueella on laavuja. Luontoreittejä ja luonnonnähtävyyksiä löytyy alueelta kattavasti. Marttisjärvellä järjestetään kesäisin kalapäiviä ja Juorkunan kanssa yhteistyössä myös kesäpäiviä.

Timo-ojan ja Leväojan vesien puhdistus lähellä Marttisjärveä ovat tärkeitä pohjavesialueita, joita parantamalla pidetään hyvää huolta pohjavesistä.

Säippäsuon – Kivisuon alue

Monipuolinen, karuhko, pinta-alaltaan 3331 hehtaarin aapasuo- ja keidassuoalue, jossa on runsas linnusto.

Tolkansuo

Erittäin rimpinen aapasuoalue, harvinaisen runsaat vesilintu-, kahlaaja- ja lokkikannat.

Niittysuo

Pieniä karuhkoja aapasoita, 427 ha.

Ison Tilansuon – Housusuon alue

Laajojen Pohjanmaan aapasoiden alue, kokonaispinta-alaltaan 3000 hehtaaria, josta 940 hehtaarin osa Utajärven puolella, suurin osa Puolangan kunnan alueella.

Karhusuon – Viitasuon alue

Karu Pohjanmaan vyöhykkeen aapasuo, 1100 hehtaarin alasta pääosa (865 hehtaaria) Utajärven, loput Puolangan kunnan alueella. Karhusuon reunaosissa esiintyy nevarämeitä ja pallosararämeitä ja edelleen neva-alueen laitaosissa on kalvakkanevoja. Alueella on runsas linnusto.

Sarvisuo – Jerusaleminsuo

3700 hehtaarin kokonaispinta-alasta 540 hehtaaria Utajärven, loput Vaalan kunnan alueella. Karua pohjoispohjalaista aapasuota tyypillisimmillään.

Torvensuo – Viidansuo

Valtakunnallisesti merkittävä kohde on rimpialueidensa takia maisemallisestikin komea ja linnustolle tärkeä elinympäristö. Kokonaispinta-ala on 1230 hehtaaria, sekä Utajärven että Ylikiimingin kunnan alueilla.

Löytösuo – Karpasuo – Reikäsuo

Vähäinen osa 1315 hehtaarin alueesta sijaitsee Utajärven puolella, suurin osa Muhoksen kunnan mailla. Alueella on dyynimuodostelmia ja niiden välissä keskiravinteisia ja karuja soita.

Ahmasjärvi

Valuma-alueeltaan pienen, Oulujokeen laskevan 424 hehtaarin kokoisen järven kasvillisuusvyöhykkeet ovat yhtenäiset, mutta eivät kovin leveät. Rannikkovyöhykkeessä on valtalajin järvikortteen lisäksi järviruokoa. Linnustossa ovat parhaiten edustettuna vesilinnut.

Rokuan kansallispuisto ja suojelualueet

Rokuan arvokkain luonnonsuojelukohde on Rokuan kansallispuisto. Alueella on 890 hehtaarin luonnonhoitometsä, minkä lisäksi seutukaavassa on 1288 hehtaarin Natura-alue. Rokuanvaara on kookkaan pitkittäisharjun ja sen päälle muodostuneen deltan muodostama kokonaisuus. Syvät harjukuopat, lukuisat suppajärvet ja muodostuman peittävät korkeat dyynit ja rantavallit tekevät alueesta geologisesti ja maisemallisesti ainutlaatuisen kokemuksen. Osa tätä kokonaispinta-alaltaan 3570 hehtaarin aluetta sijaitsee Muhoksen ja Vaalan kuntien puolella.

Kälväsvaara

1120 hehtaarin muodostelma koostuu suurista selänteistä, harjukummuista ja harjulaajentumasta. Korkeimmat kohdat nousevat yli 40 metriä ympäristön soitten yläpuolelle. Alueella on useita merkittäviä harjukuoppia, joista tärkein on Iso Kirkaslampi.

Rokuan järvet

Rantojensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita Utajärven kunnan alueella ovat Pitkäjärvi ja Kivi-Ahveroisen ympäristö.

Kiiminkijoki

Kiiminkijoki on 170 km pitkä, rakentamaton ja vapaana virtaava joki, joka kuuluu kansainväliseen Project Aqua-suojeluohjelmaan. Puolangalta alkunsa saava Kiiminkijoki virtaa Utajärven, Ylikiimingin, Kiimingin ja Haukiputaan kuntien kautta Pohjanlahteen. Joessa on kaiken kaikkiaan 70 koskipaikkaa. Kiiminkijoki on monipuolinen ja luonnonkaunis vesireitti, jonka suurimmat kosket ovat Kalliuskoski Puolangalla, Kurimonkoski Utajärvellä ja Koitelinkoski Kiimingissä. Suomen korkein luonnonvarainen vesiputous, Puolangalla sijaitseva Hepoköngäs, kuuluu Kiiminkijoen latvavesistöön.

päivitetty viimeksi: 23.05.2022 11:30

Käytämme evästeitä sivuston toiminnoissa, sosiaalisen median ominaisuuksien tarjoamiseen ja liikenteen analysointiin.
Tietoa sivustosta