Ohita päävalikko
Takaisin etusivulle
Avaa päävalikkoSulje päävalikko  
Ohita sivuvalikko

Nähtävyydet ja käyntikohteet

Utajärven Kulttuuripolku

Utajärven kirkonkylän kulttuurisiin ja historiallisiin kohteisiin voi tutustua kulkemalla kylän
läpi pitkin Kulttuuripolkua. Polku alkaa keskustan kehittymisen kannalta keskeisestä kirkon seudusta. Matkan varrella se kertoo kulkijalle kylän tarinaa tuoden yhteen menneen ja nykyisen.

Ahmaksen kalevalainen perinnekylä

Kautta aikojen on Ahmaksen kylässä asunut runonlaulajia ja kansanparantajia, joiden tarinoihin voi tutustua mm. kansalliseepoksessa Kalevalassa.

Kalevalainen perinnekylä Ahmaksella on kokoelma rakennuksia ja kertomuksia menneiltä ajoilta.

Iso-Räisäsen patsas Ahmaksenkylässä asui satoja vuosia sitten tarujen sankari Lasse Räisänen, jonka sanottiin olevan muita väkevämpi, iso ja riuska. Hänen patsaansa on pystytetty Ahmaksen kalevalaiseen perinnekylään.

Kivipuisto

Utajärven Kivipuisto on perustettu vuonna 1993. Se esittelee yli 50 kookkaan näytelohkareen avulla Suomen kallioperän kehityksen aikaan sidottuna kehitystarinana. Puiston vanhin kivi on Euroopan Unionin kallioperän vanhinta kiveä, Siuruan gneissiä (ikä 3,5 miljardia vuotta). Puisto sijaitsee kirkonkylällä, Valtatie 22:n varrella samalla tontilla leipomon kanssa. Opasteissa on suomenkielisten tekstien rinnalla englanninkieliset tekstit.

Utajärven kotiseutumuseo

Utajärven Kotiseutumuseo on Utajärven Kotiseutuyhdistyksen omistama ja ylläpitämä museo, joka sijaitsee kirkkotien varrella kirkon vieressä. Vanhaan lainamakasiiniin on saatu tilaa kahteen kerrokseen. Perusnäyttelyn lisäksi kesäisin museossa on vaihtuvia näyttelyitä. Museo on avoinna kesäisin Kotiseutuviikolla ja muutoin avoinna sopimuksesta.

Veteraanipuisto ja Veteraanikivi

Veteraanikivi sijaitsee kirjastoa vastapäätä olevassa Veteraanipuistossa. Puisto on pieni, Utajärven kirkonkylää halkovan Postilanojan varrella. Kivi on valmistunut vuonna 1991.

Kiven teksti: ”Isänmaatamme puolustaneille, vapaudesta kiittäen.”

Riippusilta

Riippusilta sijaitsee Keskiniskalla, noin 16 kilometriä Utajärveltä Vaalan suuntaan. Sen rakennutti Oulujoki Osakeyhtiö vuonna 1957. Ennen Oulujoen valjastamista sillan kohdalta alkoi Oulujoen pahin koski - Ahmaskoski. Riippusillan luona, joen pohjoisrannalla on kota, wc ja pöytä/penkkirakennelma, jotka mahdollistavat paikalla retkeilyn.

Joen laulu-veistos

Sanna Koiviston teos on valmistettu corten -teräksestä vuonna 2015. Veistos sijaitsee Utajärven koulun ja Valtatie 22 välissä. Veistos valmistui Utajärven kunnan 150 juhlavuoden kunniaksi. Veistos on kunnianosoitus menneille sukupolville ja tehdylle työlle.

Roomaripatsas

Patsas sijaitsee Utajärven vanhalla torilla. Se kuvaa roomarin eli lautturin ammattia. Patsas on pronssia ja kuvanveistäjä on Risto Saalasti. Patsas on valmistunut vuonna 1985.

Utajärven Kotiseutumuseo

Utajärven Kotiseutuyhdistys ry:n ylläpitämä Kotiseutumuseo sijaitsee kirkon vieressä Kirkkotiellä. Se on tehty vanhaan jyvämakasiiniin, joka on ollut olemassa ainakin jo vuonna 1874. Luetteloituja esineitä on noin 300 kappaletta. Museolla on lisäksi omistuksessaan 1900-luvun alkupuolen mallin mukaisesti valmistettu koskivene, jota säilytetään museon tontilla katoksessa. Museon vieressä kasvaa suuri, komea mänty, jota sanotaan piiskausmännyksi. Kirjallista todistetta siitä, että ketään olisi sen juurella piiskaamalla kuritettu tai rangaistu ei ole tiettävästi jäänyt, mutta näin suusanallinen perimätieto kertoo. Museo on avoinna kesäisin Kotiseutuviikolla, muutoin avoinna sopimuksesta.

Utajärven kirkko ja tapuli

Utajärven kirkko on valmistunut vuonna 1762. Istumapaikkoja kirkossa on 320. Kirkon on suunnitellut ja rakentanut Heikki Väänänen. Kirkko oli alunperin länsitornillinen hirsiarkkukirkko. 1800-luvun lopulla se muutettiin uusgoottilaiseen muotoon. Kirkko on entisöity v. 1970 ja silloin se sai takaisin myös alkuperäisen punamultavärinsä.

Kirkon vieressä sijaitsevat myös sankarihaudat muistomerkkeineen sekä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki. Sankarivainajien muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Uki Heikkinen ja reliefin siihen on suunnitellut akateemikko Oskari Jauhiainen. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki on punagraniittia, pystytetty v. 1958.

Kurimo

Kurimonkoski sijaitsee Kiiminkijoessa, Särkijärven kylässä. 1800-luvun lopulla Kurimossa toimi järvimalmia raaka-aineenaan käyttänyt rautatehdas. Nyt alue on muinaismuistolain tarkoittama rauhoitettu muinaismuisto. Muistona entisestä loistosta luonnonkauniin Kurimonkosken partaalla ovat nähtävillä ruukin jäänteet, kuonakasoja ja komea kuusiaita.

Näyttely: Rokua - saari, jonka meri hylkäsi

Torimakasiinissa on esillä Rokuan alueesta kertova pysyvä näyttely: Rokua - saari jonka meri hylkäsi.

Olvassuo

Olvassuo on ihanne-kohde suoluonnosta kiinnostuneille retkeilijöille. Laajana ja maisemallisesti monipuolisena metsäsaarekkeiden kirjavoimana suoalueena se tarjoaa kulkijalleen loputtomasti nähtävää ja koettavaa kaikkina vuodenaikoina. Paitsi omatoimisille salomaiden kulkijoille Olvassuo tarjoaa mahdollisuuksia myös merkittyjä reittejä haluaville. Sekä alueen etelä- että pohjoisosassa on laavun, luontopolun ja lintutornin kokonaisuus, jonka avulla on helppo tehdä päiväretki pohjois-pohjalaisessa suoluonnossa.

Valkeisjärvi

Utajärven Sanginkylässä sijaitseva kirkasvetinen Valkeisjärvi on koko perheen virkistysalue ja vaativankin urheilukalastajan erityiskalastuskohde. Alueella on grillikioski, hyvä uimaranta, vuokravaunuja ja asuntovaunupaikkoja, sähköistetty vuokrakota ja sauna, vuokraveneitä, kota ja nuotiolaavu. Erilaisia harrastusmahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi lento- ja sulkapallokentät, leikkivälineet ja hyvät sienestys- ja marjastusalueet. Alue soveltuu myös liikuntarajoitteisille.

Rokuan kansallispuisto

Rokuan kansallispuisto on osa Rokua Geoparkia, joka on Suomen ensimmäinen kohde UNESCOn ainutlaatuisten geologisten kohteiden verkostossa. Kansallispuiston lisäksi Rokua Geoparkiin kuuluvat Oulujärven ja Oulujokilaakson alueet.

päivitetty viimeksi: 15.09.2020 15:34