Utajärven kirkonkylän kulttuurisiin ja historiallisiin kohteisiin voi tutustua kulkemalla kylänläpi pitkin Kulttuuripolkua. Polku alkaa keskustan kehittymisen kannalta keskeisestä kirkon seudusta. Matkan varrella se kertoo kulkijalle kylän tarinaa tuoden yhteen menneen ja nykyisen.
Kautta aikojen on Ahmaksen kylässä asunut runonlaulajia ja kansanparantajia, joiden tarinoihin voi tutustua mm. kansalliseepoksessa Kalevalassa.
Kalevalainen perinnekylä Ahmaksella on kokoelma rakennuksia ja kertomuksia menneiltä ajoilta.
Iso-Räisäsen patsas Ahmaksenkylässä asui satoja vuosia sitten tarujen sankari Lasse Räisänen, jonka sanottiin olevan muita väkevämpi, iso ja riuska. Hänen patsaansa on pystytetty Ahmaksen kalevalaiseen perinnekylään.
Utajärven tori ja Torimakasiini sijaitsevat kunnan keskustaajamassa, osoitteessa Vanhatie 8. Torimakasiini on rakennettu 1930-luvulla ja siinä on toiminut Utajärven Osuuskauppa r.l:n keskusvarasto. SOK:laisen kaupan varastokäytössä rakennus on ollut aivan viime vuosiin saakka, mutta syksyllä 2010 se siirrettiin valmisteilla olevalle torille. Torimakasiinin alakerrassa toimii kesäisin kahvila ja infopiste. Yläkerta on näyttelykäytössä.
Torimakasiinissa on kolme näyttelytilaa, kaksi yläkerrassa ja yksi alakerrassa.
Alakerran näyttelytila: Utajärven aikajana -näyttely kertoo paikkakunnan historiaa tuhansien vuosien takaa näihin päiviin, alkaen maan kohoamisesta merestä viime vuosien tapahtumiin. Aikajanalla tutustut mm. Rokuan Rakettiin, 22-pistepirkkoon ja valokuvaaja Esko Männikköön. Voit myös piipahtaa Untorockin edeltäjässä Willahousurockissa tai ihailla Rokuasta tehtyä pienoismallia.
Yläkerran näyttelytila: Aikamatka-näyttely kertoo Rokua UNESCO Global Geopark -alueen maiseman syntytarinan aina kallioperän ensimmäisistä kehitysvaiheista viimeisimpään jääkauteen, harjumuodostumien syntyyn ja jääkauden jälkeiseen ihmisasutuksen ja eliöstön leviämiseen seudulle. Näyttelyssä voi tutustua erityisesti Rokuan harju- ja dyynialueen kehitykseen ja historiaan.
Ajankohtaiset tiedot näyttelyistä löydät tapahtumakalenterista.
Utajärven Kivipuisto on perustettu vuonna 1993. Se esittelee yli 50 kookkaan näytelohkareen avulla Suomen kallioperän kehityksen aikaan sidottuna kehitystarinana. Puiston vanhin kivi on Euroopan Unionin kallioperän vanhinta kiveä, Siuruan gneissiä (ikä 3,5 miljardia vuotta). Puisto sijaitsee kirkonkylällä, Valtatie 22:n varrella samalla tontilla leipomon kanssa. Opasteissa on suomenkielisten tekstien rinnalla englanninkieliset tekstit.
Utajärven Kotiseutumuseo on Utajärven Kotiseutuyhdistyksen omistama ja ylläpitämä museo, joka sijaitsee kirkkotien varrella kirkon vieressä vanhassa jyvämakasiinissa, joka on ollut olemassa ainakin jo vuonna 1874. Luetteloituja esineitä on noin 300 kappaletta. Museolla on lisäksi omistuksessaan 1900-luvun alkupuolen mallin mukaisesti valmistettu koskivene, jota säilytetään museon tontilla katoksessa.
Vanhaan lainamakasiiniin on saatu tilat kahteen kerrokseen. Perusnäyttelyn lisäksi kesäisin museossa on vaihtuvia näyttelyitä. Museo on avoinna kesäisin Kotiseutuviikolla ja muutoin avoinna sopimuksesta.
Veteraanikivi sijaitsee kirjastoa vastapäätä olevassa Veteraanipuistossa. Puisto on pieni, Utajärven kirkonkylää halkovan Postilanojan varrella. Kivi on valmistunut vuonna 1991.
Kiven teksti: ”Isänmaatamme puolustaneille, vapaudesta kiittäen.”
Sanna Koiviston teos on valmistettu corten -teräksestä vuonna 2015. Veistos sijaitsee Utajärven koulun ja Valtatie 22 välissä. Veistos valmistui Utajärven kunnan 150 juhlavuoden kunniaksi. Veistos on kunnianosoitus menneille sukupolville ja tehdylle työlle.
Patsas sijaitsee Utajärven vanhalla torilla. Se kuvaa roomarin eli lautturin ammattia. Patsas on pronssia ja kuvanveistäjä on Risto Saalasti. Patsas on valmistunut vuonna 1985.
Utajärven kirkko on valmistunut vuonna 1762. Istumapaikkoja kirkossa on 320. Kirkon on suunnitellut ja rakentanut Heikki Väänänen. Kirkko oli alunperin länsitornillinen hirsiarkkukirkko. 1800-luvun lopulla se muutettiin uusgoottilaiseen muotoon. Kirkko on entisöity v. 1970 ja silloin se sai takaisin myös alkuperäisen punamultavärinsä.
Kirkon vieressä sijaitsevat myös sankarihaudat muistomerkkeineen sekä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki. Sankarivainajien muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Uki Heikkinen ja reliefin siihen on suunnitellut akateemikko Oskari Jauhiainen. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki on punagraniittia, pystytetty v. 1958.
Kurimonkoski sijaitsee Kiiminkijoessa, Särkijärven kylässä. 1800-luvun lopulla Kurimossa toimi järvimalmia raaka-aineenaan käyttänyt rautatehdas. Nyt alue on muinaismuistolain tarkoittama rauhoitettu muinaismuisto. Muistona entisestä loistosta luonnonkauniin Kurimonkosken partaalla ovat nähtävillä ruukin jäänteet, kuonakasoja ja komea kuusiaita.
Olvassuo on ihanne-kohde suoluonnosta kiinnostuneille retkeilijöille. Laajana ja maisemallisesti monipuolisena metsäsaarekkeiden kirjavoimana suoalueena se tarjoaa kulkijalleen loputtomasti nähtävää ja koettavaa kaikkina vuodenaikoina. Paitsi omatoimisille salomaiden kulkijoille Olvassuo tarjoaa mahdollisuuksia myös merkittyjä reittejä haluaville. Sekä alueen etelä- että pohjoisosassa on laavun, luontopolun ja lintutornin kokonaisuus, jonka avulla on helppo tehdä päiväretki pohjois-pohjalaisessa suoluonnossa.
Utajärven Sanginkylässä sijaitseva kirkasvetinen Valkeisjärvi on koko perheen virkistysalue ja vaativankin urheilukalastajan erityiskalastuskohde. Alueella on grillikioski, hyvä uimaranta, vuokravaunuja ja asuntovaunupaikkoja, sähköistetty vuokrakota ja sauna, vuokraveneitä, kota ja nuotiolaavu. Erilaisia harrastusmahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi lento- ja sulkapallokentät, leikkivälineet ja hyvät sienestys- ja marjastusalueet. Alue soveltuu myös liikuntarajoitteisille.
Rokuan kansallispuisto on osa Rokua Geoparkia, joka on Suomen ensimmäinen kohde UNESCOn ainutlaatuisten geologisten kohteiden verkostossa. Kansallispuiston lisäksi Rokua Geoparkiin kuuluvat Oulujärven ja Oulujokilaakson alueet.
Haku sivustolta