Ohita päävalikko
Takaisin etusivulle
Avaa päävalikkoSulje päävalikko  
Ohita sivuvalikko

Tuulivoima

Utajärvellä halutaan tehdä tuulivoimakokonaisuus hallitusti. Nykyistä tilannekuvaa tuulivoimahankkeiden kehittymisen etenemisestä seurataan ja kunta on hankekehityksessä aktiivisesti mukana, jolloin kunnassa on ajantasainen käsitys tuulivoimahankkeiden suunnittelun tilanteista.

Tuulivoiman mahdollisuudet ja vaikutukset – Utajärven ajankohtainen katsaus tuulivoimahankkeisiin

Utajärven tuulivoiman mahdollisuudet ovat alkaneet hahmottua noin kaksi vuotta sitten. Tuulivoimatoimijoiden kiinnostus on ollut viimeisen puolentoista vuoden aikana merkittävää ja useat yritykset ovat olleet kunnan suuntaan todella aktiivisia selvittäessään tuulivoimamahdollisuuksia. Tuulivoima-alan kehittyminen ja kiinnostus Utajärven mahdollisuuksia kohtaan on ollut niin kovaa. Jos ajattelee kuinka nopeasti asiat ovat kehittyneet tuulivoiman saralla Utajärven kohdalla, niin kaksi vuotta sitten saatiin hiukan sattuman kaupalla karkea selvitys ilmaiseksi Utajärven tuulivoima-alueiden mahdollisuuksista. Silloin ei ollut muuta kuin kuva, jossa oli ympyröitä. Mitään varsinaista asiasisältöä ei näihin ympyröihin sisältynyt. Tänä päivänä kaikissa niissä ympyröissä on toimija selvittämässä alueen mahdollisuuksia.

Tuulivoima on uusi iso asia, joka on vaatinut paljon perehtymistä asiaan sekä tiedon hankkimista. Tuulivoimakokonaisuutta on kuitenkin kunnan toimesta hallitusti ja koordinoidusti pyritty ohjaamaan ja kokonaisuudesta on käyty useita viranomaiskeskusteluita maakunnanliiton ja ELY-keskuksen kanssa sitä mukaa kuin toimijoita on tullut Utajärvelle. Maakuntatason ohjaus on pidetty keskusteluissa mukana ja Utajärvellä halutaan tehdä tuulivoimakokonaisuus hallitusti maakuntaa kuunnellen.

Nykyistä tilannekuvaa tuulivoimahankkeiden kehittymisen etenemisestä seurataan ja kunta on hankekehityksessä aktiivisesti mukana, jolloin kunnassa on ajantasainen käsitys tuulivoimahankkeiden suunnittelun tilanteista. Hankealueiden konkretisoituminen on tuonut selkeän kuvan maankäytön suunnittelun tavoitteisiin ja kokonaiskuvaan. Kunta mahdollistaa maankäytön keinoin kunnan elinvoimaa vahvistavia hankkeita. Hankealueiden muodostumisessa on paljon erilaisia reunaehtoja, jotka mahdollistavat tai rajaavat hankealueiden kehittämistä. Utajärven kunnalle on ensisijaisen tärkeää, että suunnitellut tuulivoimahankkeet perustuvat laadukkaisiin ja riittäviin selvityksiin sekä suunnitelmiin.

Asioiden kehittymisen nopeus on ollut tuulivoiman osalla vauhdikasta. Kuitenkin tosiasia on, että yhtään tuulivoimalaa ei ole vielä Utajärvellä rakenteilla. Myös se on tosiasia, että vain osa hankkeista todennäköisesti toteutuu valtakunnan tasolla.

Puhtaan energian tuotantotavoitteet Suomessa

Suomessa on tavoitteena kansallisen energia- ja ilmastostrategian 2030 mukaan lisätä uusiutuvan energian käyttöä niin, että energian loppukulutuksesta yli puolet olisi uusiutuvilla energialähteillä tuotettua. Uusiutuva energia on niin sanottua puhdasta energiaa, jonka tuotannossa ei synny sivutuotteena kasvihuonekaasuja tai hiilidioksidia. Kasvihuonekaasujen vaikutuksesta kiihtynyt kasvihuoneilmiö on lisännyt maailman säätilojen ääri-ilmiöitä ja maapallon keskilämpötila on noussut. Kiihtyneellä kasvihuoneilmiöllä on mittavia vaikutuksia ihmiskunnan tulevaisuuteen.

Utajärvi on vastannut haasteeseen ja liittynyt HINKU-kuntien joukkoon. Suomessa on kunnianhimoisia päästövähennyksiä tavoittelevia HINKU-kuntia tällä hetkellä 78 kappaletta. Tavoitteena on 80 % päästövähennys vuoteen 2030 vuoden 2007 tasosta.

Tuulivoima on yksi puhtaan energian tuotantotavoista. Tuulivoima ja aurinkovoima ovat Tuulivoimayhdistyksen mukaan globaalisti nopeimmin kasvavia puhtaan sähkön tuotantotapoja ja polttoainevapaa tuulivoima syrjäyttää jatkuvasti kustannuksiltaan kalliimpia sähköntuotantomuotoja. Tuulivoima onkin tällä hetkellä edullisin tapa rakentaa uutta sähköntuotantokapasiteettia. Tuulivoiman tuotantokustannukset ovat laskeneet nopeasti ja vuodesta 2019 lähtien suurin osa Suomen tuulivoimaloista rakennetaan tuettomasti eli markkinaehtoisesti.

Tuulivoimaan investoidaan Suomessa rajusti. Investointeja toivotaan toteutuvan myös Utajärvelle.

Utajärven tuulivoimahankkeiden kokonaisuus ja kolme mahdollista tulevaisuutta

Utajärvellä on suunnitteilla tuulivoimahankkeita yhteensä 7 kappaletta. Näistä kahteen valtuusto on hyväksynyt tuulivoimaosayleiskaavat ja vanhan kaatopaikan kahden voimalan hanke pysähtyi Utajärven lupa- ja valvontalautakunnan kielteiseen suunnittelutarveratkaisupäätökseen, josta tuulivoimatoimija on tehnyt valituksen hallinto-oikeuteen.

Muiden kolmen tuulivoimapuiston esiselvitykset sijoittuvat alueille, jotka ovat tuulisuudeltaan, etäisyyksiltään ja sähkönsiirtomahdollisuuksiltaan mahdollisimman optimaalisia. Myös maanomistajien positiivinen suhtautuminen on vaikuttanut hankkeiden esiselvityksien liikkeellelähtöön.

Tuulivoimapuiston suunnittelu ja osayleiskaavan laatiminen vaatii paljon resursseja ja rahaa. Osayleiskaava on valmistuessaan arvokas suunnitelma, joka nostaa maan arvoa huomattavasti ja on vuosikymmenten kuluttua edelleen arvossaan.

Kaavoituksesta huolimatta kaikki hankkeet eivät koskaan näe päivänvaloa. Tuulivoimatoimijoiden suunnasta on arvioitu, että yksi kolmasosa Suomessa suunniteltavista hankkeista päätyy toteutukseen asti. Rakentamisvaiheeseen etenee todennäköisimmin ne hankkeet, joiden toteuttaminen on tuulivoimayhtiöiden näkökulmasta taloudellisesti järkevintä.

Kunnan taloudelle tuulivoimarakentamisella on monia positiivia vaikutuksia, tuulivoima työllistää rakentamisen eri vaiheissa ja tuo erityisesti pienen kunnan vuosibudjettiin verrattuna erittäin merkittäviä tuloja kertaluontoisina rakennuslupamaksuina ja vuosittaisien kiinteistöverotulojen muodossa. Myös tuulivoimapuistojen alueiden maanomistajat saavat vuokratuloja tuulivoimayhtiöltä. Tuulivoimayhtiö perustetaan aina omaan kuntaan, jotta myös yhteisöverotulot ohjautuvat kunnan hyväksi.

Utajärvellä on muodostettu kolme skenaariota Utajärven tuulivoimakokonaisuuden tulevaisuudesta, joissa arviointiaika on 8 vuotta, vuosien 2022-2030 välinen aika.

Skenaario 1. Todennäköinen. Suunnitteilla olevat 7 hanketta toteutuvat 1/3 laajuudessa. Taloudellinen vaikutus 2022-2030 aikana 4 940 000 €. Tarkasteluajanjakson vuotuinen vaikutus 617 500 €. (Rantasuon päätöksen vaikutus pudottaa kokonaisarvion 590 250 euroon)

Skenaario 2. Mahdollinen. Suunnitteilla olevat 7 hanketta toteutuvat 1/2 osa laajuudessa. Taloudellinen vaikutus 2022-2030 aikana 7 410 000 €. Tarkasteluajanjakson vuotuinen vaikutus 926 250 € (Rantasuon päätöksen vaikutus pudottaa kokonaisarvion 885 375 euroon)

Skenaario 3. Epätodennäköinen. Suunnitteilla olevat 7 hanketta toteutuvat 100% laajuudessa. Taloudellinen vaikutus 2022-2030 aikana 14 820 000 €. Tarkasteluajanjakson vuotuinen vaikutus 1 852 500 €. (Rantasuon päätöksen vaikutus pudottaa kokonaisarvion 1 770 750 euroon)

Mahdollinen sote- palveluiden siirtäminen hyvinvointialueille tulee vähentämään kuntien verorahoitusta, erityisesti tulo- ja yhteisöveron osalta. Näillä näkymin kiinteistövero tulisi kuitenkin säilymää kunnilla. Talousarviossa vuodelle 2021 annettiin arvio Utajärven kunnan taloudesta vuosille  2022-2023. Siitä on nähtävissä, että kuntamme talous heikkenee voimakkaasti. Tähän on vastattava lähivuosina. Se tarkoittaa käytännössä palveluiden vähentämistä, veron korotuksia tai uusien tulolähteiden etsimistä.

Miten tuulivoimapuiston rakentaminen työllistää

Tuulivoimapuiston rakentaminen vaatii monenlaista erityisosaamista. Työllistäviä vaikutuksia on parhaimmillaan paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Rakentamisen aikana kansallisen työllistämisen vaikutus liittyy puiston rakentamisen johtamiseen ja valvontaan sekä pääurakointiin. Tuulivoimaloiden pystytykseen tarvitaan nostureita kokeneine kuskeineen, nämä palvelut hankitaan Suomessa toimivilta yhtiöiltä, varaustilanteiden salliessa.

Tuulipuiston työllistävä alueellinen ja paikallinen vaikutus on laskennallisesti n. 30% hankkeen kokonaiskustannuksista. Alueellinen ja paikallinen vaikutus kohdistuu ravitsemus- ja majoituspalveluihin sekä rakentamisvaiheisiin – maanrakennustyöt, tuulivoimaloiden perustusten raudoitustyöt sekä perustuksien betonointi ovat merkittäviä työvaiheita, joihin liittyy myös materiaalin saatavuus. Mitä lähempää kiviainekset ja betoni kuljetetaan, sitä kustannustehokkaampaa perustusten teko on.  Lisäksi paikallisia vaikutuksia liittyy työmaan sosiaalitiloihin ja niiden puhtaanapitoon. Työmaa tarvitsee myös vartioinnin, palvelua ostetaan mahdollisimman läheiseltä yritykseltä. Näiden, usein paikallisesti hankittavan työn todelliset kustannukset ovat eräässä Suomen 9 tuulivoimalan hankkeessa olleet 5,24 M€.

Tuulivoimapuiston toiminnan kannalta keskeisiä ovat rakennusvaiheen sähköistystyöt. Tuulivoimapuiston alueelle tehdään maakaapelointi, jolla voimalat yhdistetään toisiinsa ja jota pitkin tuotettu energia johdetaan puiston päämuuntajalle ja siitä edelleen sähkönsiirtoverkkoon. Sähköistystyöt ovat usein myös paikallisesti ostettavia palveluita. Sähköistystyön toteutuneet kustannukset ovat 9 tuulivoimalan osalta olleet eräässä Suomen hankkeessa 3,84 M€. Tuulivoimalan osien kuljetuksiin liittyy usein paikallisen, eteenkin tuulivoimapuiston läheisen ja sisäisen tieverkon parantaminen ja tien kantavuuden lisääminen.

Kansainvälinen työllisyysvaikutus liittyy tuulivoimaloiden osien tuotantoon, satamatöihin, ja massiivisiin kuljetuksiin. Kuljetuspalvelun oston osuus eräässä Suomessa toteutuneessa 9 voimalan hankkeessa on ollut 0,75 M€.

Tuulivoimapuiston toimiessa paikallisesti ostettavat palvelut ovat edelleen merkittäviä. Teiden kunnossapitoa jatketaan ympäri vuoden. Myös toimivan tuulivoimapuiston huoltaminen työllistää paikallisesti 1-5 henkilöä, tuulivoimapuiston koosta riippuen.

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Jokaiseen tuulivoimahankkeeseen liittyy aina meluselvitys, välkeselvitys, luontoselvitys ja maisemaselvitys.

Vaikutuksien arviointi

Tuulivoimarakentamisen vaikutuksia arvioidaan lakien vaatimalla tavalla kaavoituksen ja lupamenettelyiden yhteydessä. Merkittävien tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan YVA-lain mukaisessa menettelyssä. Selvitettäviin asioihin vaikuttaa tuulivoimapuiston suunniteltu sijainti ja alueen ympäristöarvot sekä mu alueiden käyttö. Mitä herkemmästä alueesta ja suuremmasta muutoksesta on kyse, sitä yksityiskohtaisempia selvitysten tulee olla. Jokaiseen tuulivoimahankkeeseen liittyy aina meluselvitys, välkeselvitys, luontoselvitys ja maisemaselvitys.

Luontoselvityksiä ovat esimerkiksi Utajärvellä tehtyihin tuulivoimaosayleiskaavoihin olleet kasvillisuus- ja luontoselvitys, lepakkoselvitys, pesimälinnustoselvitys, lintujen muutonseurannan selvitys kevät- ja syysmuuton osalta, metsäkanalintuselvitys, maakotkaseuranta, liito-oravaa ja viitasammakkoa koskevat selvitykset sekä pintavesiarviointi.

Muuttuvan maiseman osalta tehdään aina maisemaselvitys sekä erilaisia sovitekuvia ja näkyvyysanalyyseja, joilla pyritään osoittamaan, miten maisema muuttuu.

Myös arkeologinen puoli on tarkoin selvitettävä, muinaismuistot ovat lailla rauhoitettuja.

Kaikki Utajärven tuulivoimapuistoihin tehdyt selvitykset ja YVA selostukset ovat luettavissa kunnan nettisivuilta (asuminen ja rakentaminen → tuulivoima). Yhteysviranomaisena toimiva Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus valvoo tehtävien selvityksien riittävyyttä.

Jokaisen hankkeen kohdalla selvityksien riittävyyttä kritisoidaan, Utajärvellä pyritään tekemään erityistä laaduntarkkailua selvityksien sisältöjen osalta.

Meluvaikutukset

Valtioneuvoston asetukset (1107/2015) ohjaavat tuulivoimaloiden sijoittamisen etäisyyttä suhteessa rakennuksiin. Melun ohjearvot on annettu erikseen ulko- ja sisämelulle yö- ja päiväsaikaan. Ulkomelu saa päivällä olla pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen välittömässä läheisyydessä enintään 45 db ja yöaikaan 40 db. Kansallispuistoissa ulkomelu saa olla korkeintaan 40 db sekä päivällä että yöllä.

Sisämelutasosta säädetään terveydensuojelulaissa (763/1994) ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. Asuinhuoneistojen asuinhuoneisiin (paitsi keittiö ja muut tilat) toimenpiderajoiksi on annettu päiväajan keskiäänitasolle 35 db ja yöajan keskiäänitasolle 30 db. Nukkumiseen käytettävissä tiloissa yöaikaan 25 db. Lisäksi on huomioitava melun eritysominaisuudet eli mahdolliset kapeakaistaisuus- ja impulssimaisuuskorjaukset. Nämä ohjearvot eivät saa missään tilanteessa ylittyä tuulivoimapuiston toiminnasta johtuen.

Melulaskennat tehdään Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen” raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Melumallinnuksien tekemiseen käytetään mm. SoundPlan ohjelmistoa. Melumallinnuksissa tilanne on luonnoton, sillä mallinnus tehdään niin, että laskentamallissa on myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet, kuten metsän tai vesistön vaikutukset äänen kantautumiseen.

Voimalatoimittaja sitoutuu tuulivoimaloita myydessään maksimi meluarvoihin, joita voimala tuottaa. Tuulivoimayhtiön on pystyttävä luottamaan tuohon maksimimelun arvoon, jotta tuulivoimapuiston pysäyttämistä ei toiminnan aikana tarvitse tehdä. Kunnan ympäristöviranomainen valvoo tarvittaessa toimivien tuulivoimaloiden äänen tasoja.

Välkevaikutukset

Tuulivoimaloiden lapojen pyörivästä liikkeestä aiheutuvalle välkkeelle ei ole määrätty Suomessa raja- tai ohjearvoja. Välke syntyy auringon paistaessa ja pyörivän voimalanlavan luodessa maahan liikkuvan varjon.

Ympäristöministeriön julkistamassa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2016) oppaassa suositellaan käyttämään apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta.

Usein käytetään 8 tuntia/vuosi välkkeen maksimi raja-arvona. Utajärvelle kaavoitetuissa tuulivoimapuistoissa välkearvot jäävät huomattavasti raja-arvoa pienemmiksi. Tarvittaessa voimaloita voitaisiin ohjelmoida pysähtymään tiettyinä vuodenkierron hetkinä niiden minuuttien ajaksi, kun aurinko paistaa matalalta ja maahan muodostuvan varjon muodostuminen olisi mahdollista ja raja-arvot ylittävää.

Maisemavaikutukset

Maisema muuttuu tuulivoimarakentamisen myötä. Se, miten maiseman muuttuminen koetaan, riippuu ihmisestä. Maiseman muuttumista tulee arvioida erityisessä selvityksessä, jonka yhteydessä tehdään myös joitain sovitekuvia kuvaamaan muuttuvaa maisemaa mahdollisimman todenmukaisesti.

Suojaetäisyydet

Maankäyttö- ja rakennuslaki tai ympäristölainsäädäntö ei määrää kilometrietäisyyksiä, joita tulisi noudattaa tuulivoimaloiden sijoittamisessa suhteessa rakennuksiin. Suojaetäisyys on vaikea määriteltävä myös siksi, että tuulivoimahankkeet ovat eri kokoisia. On yksiselitteisempää tukeutua lain määräämiin desibeli- ja välkerajoituksiin.

Utajärven talouden näkymät ja tuulivoimatulojen tarjoamat mahdollisuudet tulopohjan vahvistamiseksi

Utajärven kunta on selvinnyt tähän asti taloudellisesti hyvin. Kiitos tästä kuuluu mm. erittäin vahvalle hyvinvointityölle ja toimivalle yhteistyölle kunnassa. Olemme kunnassa purkaneet viimeisten kuuden vuoden aikana huolto- ja korjausvelkaa sekä investoineet uuden päiväkodin, koulun keittiön logistiikkalaajennuksen, akuuttivuodeosastorakennuksen ja rakenteilla olevan Hyvän elämän keskuksen. Näillä investoinneilla olemme pystyneet takaamaan kuntalaisille toimivat ja laadukkaat palvelut. Investointeja varten kunta on joutunut ottamaan lainaa.

Kunnan talouden näkökulmasta tilanne on sellainen, että jokainen lähivuosien investointi tulee harkita tarkkaan. Mikäli emme saa vahvistettua tulopohjaa, kunnan taloudellinen tilanne kehittyy epäedulliseen suuntaan ja joudumme rahoittamaan toimintaa velkarahalla. Pahimmillaan kunta päätyy ajan kanssa kriisikunnaksi. Tällaisessa tilanteessa joudumme tarkastelemaan toimintaamme lakisääteisten toimintojen pohjalta ja joudumme mahdollisesti luopumaan joidenkin ei-lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Lisäksi kunnan kyky investoida ja kehittää elinkeinoelämää supistuu merkittävästi. Myös keskustelut kunnan mahdollisuudesta säilyä itsenäisenä kuntana voivat tulla ajankohtaisiksi.

Kunnan elinvoimaisuus edellyttää, että kunnalla tulee olla rahaa myös positiivisiin investointeihin mm. infran rakentamiseen uusilla kaava-alueilla, koulun pitkän tähtäimen suunnitelmiin, liikunta- ja nuorisotalon peruskorjaukseen ja laajentamiseen, jolla rakennuksen käyttöikää jatketaan 25 vuotta. Liikunta- ja nuorisotalon peruskorjaus tulee uuden valtuuston päätettäväksi syksyllä ja esimerkiksi tämän hankkeen toteuttamiseen kunta tarvitsee lisää tulorahoitusta. Kunnan elinvoimaisuuden ja tulorahoituksen vahvistamisen kannalta meidän tulee selvittää kaikki vaihtoehdot ja mahdollisuudet myös tuulivoimahankkeiden osalta.

Mahdolliset tuulivoimatulot ovat yksi keino vahvistaa kuntataloutta tulopohjan osalta merkittävästi. Tuulivoimatulot tuovat mukanaan positiivisia taloudellisia vaikutuksia kuntatalouden näkökulmasta ja luovat mahdollisuuksia tuottaa laadukkaita palveluita kuntalaisille myös tulevaisuudessa. Tuulivoimatuloilla on mahdollista vahvistaa kunnan peruskivijalkaa, jonka päälle voimme rakentaa lisää elinvoimaa mm. positiivisilla investoinneilla.

Nyt meillä on mahdollisuus valita ja miettiä, mihin suuntaan yhdessä rakennamme ja suuntaamme kuntamme tulevaisuutta. Utajärvellä on elinkeinoelämässä todella hyvä meno päällä. Positiivinen kehittyminen vaatii kunnalta kykyä pystyä vastaamaan elinkeinoelämän tarpeisiin. Kunnassa tehdään pitkäjänteistä elinkeinoelämän kehittämistä, mutta tarvitsee tuekseen myös muita tekijöitä kunnan peruskivijalan vahvistamiseksi. Mm. tuulivoimatuloilla voimme kuntana vastata myös näihin positiivisiin investointitarpeisiin.

 

Anne Sormunen

Kunnanjohtaja

päivitetty viimeksi: 06.04.2021 10:08

Käytämme evästeitä sivuston toiminnoissa, sosiaalisen median ominaisuuksien tarjoamiseen ja liikenteen analysointiin.
Tietoa sivustosta